Paikallisuutiset

Kolmosoluen vapauttamisesta on kulunut viisikymmentä vuotta – Katso upeat kuvat Kokkolan Ykspihlajassa sijainneesta Rantabaarista

//Juttu on julkaistu aiemmin Keskipohjanmaassa 2.1.2019.//

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Hmhh... Ei nyt varsinaisesti hienostoravintola ole ensimmäinen ajatus. Gustafssonin kaupan siipirakennus luvalla sanoen näyttää aika monta ajankiertoa sitten parhaat päivänsä nähneeltä.

Ei ulkoa niin fiini, mutta Kokkolan Ykspihlajassa sijainneen Rantabaarin sisällä kupli 40 vuotta sitten vilkas elämä.Sirkka Junttila keräili pulloja pöydistä, jutteli samalla asiakkailleen ja joskus heitä komentelikin.

Rantabaari näytti vuonna 1978 ulkoa päin tältä.
Rantabaari näytti vuonna 1978 ulkoa päin tältä. Kuva: Eugen Söderstöm

– Poliisitkin usein sanoivat, että tule sinä Sirkka tänne, eivät ne meitä usko, nyt 84-vuotias Sirkka Junttila nauraa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Hänen poikansa Arto Junttila muistaa myös hyvin meiningin satamakaupunginosassa. Olihan se melkoisen räyhäkästä. Tuli ja meni niin laivoja kuin merimiehiä. Oli tehtaiden komennusmiehiä. Ilmiviinaa sai laivoilta. Rantabaarista sitten vuodesta 1969 sitä...

– Kansa ikään kuin villiintyi,Arto Junttila muistelee hulvatonta menoa.

Villiintyi mistä...? Juuri siitä. Keskioluesta. Tasan viisikymmentä vuotta sitten panimoiden rekat olivat rahdanneet maakuntiin keskiolutta, kolmosta, joka vuosikymmenien saatossa sai hellittelynimiä niin kuin rakas lapsi niitä tapaa saada. Keppanaa, keskaria, keskiketterää...

Kolpakko tyhjäksi.
Kolpakko tyhjäksi. Kuva: Eugen Söderstöm

Sitä kului Pihlajan Rantabaarissa ja kuohui niin nuorempien kuin vanhempienkin, miesten ja naisten, kurkun koskissa kautta Suomenniemen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Juuri viisikymppisiään viettänyt tasavalta oli astunut aikaan, jolta ei ollut paluuta.

Rantabaarin pöytäparlamentit koolla.
Rantabaarin pöytäparlamentit koolla. Kuva: Eugen Söderstöm

Jos on suomalaisen alkoholipolitiikan legendaarisin lukusarja 5-4-3-2-1-0, kauas ei jää 1.1.1969, kun uusi alkoholi- ja keskiolutlaki tuli voimaan.

Moni toki tietää, mutta avataan varmuuden vuoksi tuo ensimmäinen numerokoodi. Suomessa oli voimassa vuodesta 1919 vuoteen 1932 kieltolaki. Se kaatui kansanäänestyksessä, jonka jälkeen alkoholin myynti käynnistyi 5.4.32 kello 10.

Rauhallisesti alkoi keskiolutaika Keski-Pohjanmaalla, maakuntalehti kertoi tammikuussa 1969.
Rauhallisesti alkoi keskiolutaika Keski-Pohjanmaalla, maakuntalehti kertoi tammikuussa 1969. Kuva: Eugen Söderstöm

Kun alkoholin kulutus kasvaa muutamassa vuodessa kolme litraa per asukas, yksi asia on väistämätön: haitat.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kyse ei ollut pelkästään uuden tulokkaan maistumisesta.

– Tapahtui niin, että keskioluen kulutus nousi nopeasti aivan uudelle tasolle ja jämähti sinne pariksikymmeneksi vuodeksi. Samaan aikaan muiden alkoholijuomien kulutus kasvoi.

Sitten oltiinkin nopeasti kuuden litran keskikulutustasolla.

Meillä on nyt viidenkymmenen vuoden jälkiviisaus käytettävissä. Voi pohtia minkälainen ratkaisu keskioluen vapauttaminen oli alkoholipoliittisesti ja kansanterveydellisesti.

Österberg miettii hetken ja aloittaa.

– Ei voi sanoa, että se oli hyvä ratkaisu eikä se ainakaan ollut kansanterveydellisesti hyvä asia.

Viittaa sitten Alkon historian kirjoittaneen Martti Häikiön arvioon.

– Häikiö on kutsunut keskioluen vapauttamista Suomen uudemman sosiaalihistorian suurimmaksi katastrofiksi.

Kuulostaa raflaavalta, mutta perustuu kylmiin faktoihin. Turmiolan Tommi ehkä otti lukua tammikuussa 1969, mutta sen jälkeen otti moni suomalainen liikaa.

Miten se Mikko Niskasen Kahdeksan surmanluodin motto menikään:

”Viina se ol’ kaiken pahan alku meijän perreessä.”

Lahtelaista, totta kai!

Fakta

Keskiolut

Laki keskioluesta säädettiin 26. heinäkuuta 1968. Laki hyväksyttiin eduskunnassa äänin 137–33 ja se astui voimaan vuoden 1969 alussa.

Kuntien valtuustot saivat päättää alkoholijuomien anniskelusta ja vähittäismyynnistä alueellaan.

Luotoa ja Ähtävää lukuun ottamatta kaikki kunnat suostuivat oluen vähittäismyyntiin.

Keskioluen vapautuksen jälkeen alkoholin kokonaiskulutus kaksinkertaistui muutamassa vuodessa. Se aiheutti keskustelun, jonka aikana esitettiin keskiolutlain kumoamistakin. Niin ei tapahtunut, mutta monet kunnat päättivät keskiolutta koskevasta ”kieltolaista”.

Vuonna 1974 Pedersöre kielsi keskioluen. Perässä seurasi kymmeniä muita kuntia. Enimmillään niitä oli noin 90.

Keskioluen myyntikieltoja alettiin purkaa 1980-luvulla. Keski-Pohjanmaa oli viimeisten joukossa. Esimerkiksi Nivala, Halsua ja Pietarsaari kumosivat myyntikiellon vuonna 1993.

Suomi liittyi Euroopan unioniin vuoden 1995 alussa. Luoto (Larsmo) oli tuossa vaiheessa ainoa kunta unionissa, jossa ei keskioluen vahvuista alkoholia saanut myydä. Luodon kunnanvaltuustto kumosi keskiolutkiellon toukokuun lopussa 1995. Myynti saatiin aloittaa 1.7.1995.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä