Paikallisuutiset
Koronakriisi iski päälle tasan vuosi sitten – Soiten alueen tartuntojen pelättiin nousevan jopa 25 000:een – läheskään niin ei ole käynyt, mutta epidemia jyllää juuri nyt Suomessa kovimmalla voimallaan
Hätkäyttihän se.25 000 tartuntaa Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten alueella!
Sellaisen taudin kanssa oltiin tekemisissä. Joka kolmas suomalainen voi saada tartunnan oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kertonut terveysturvallisuusjohtaja Mika Salmisen suulla perjantaiaamuna maaliskuun 13. päivänä viime vuonna.
Soiten hallintorakennuksen aulassa ovat samana aamupäivänä paikalla Keskipohjanmaan pyynnöstä johtajaylilääkäriPirjo Dabnell ja myöhemmin lähes kulttimaineeseen noussut infektioylilääkäriMarko Rahkonen, jonka kommentteja ja näkemyksiä paikalliset mediat ovat väsymättä pyytäneet.
Koko kevään ajan tautiluvut kasvoivat, vaikka testauskapasiteetti oli tämän päivän valossa säälittävän pieni. Huhtikuun alun yli 200 tartunnan huippupäivinä niitä saattoi olla oikeasti jopa tuhat päivässä. Ne vain jäivät piiloon ja katveeseen.
Huhtikuun lopussa huoli kesästä oli jo suuri. Vanhoillislestadiolaisten Suviseurat Reisjärvellä oli jo päätetty siirtää seuraavaan vuoteen. Niin myös Kokkolan Pride-tapahtuma ja Haapavesi Folk.
Pitkissä mietteissä olivat myös Kaustisen kansanmusiikkijuhlien ja Lohtajan kirkkomusiikkijuhlien järjestäjät. Samoin Kokkolan keskikesän suuri viikonloppu Mustakari Memoirs oli vaakalaudalla. Ihan niin kuin maan suurimpiin kuuluva juniorijalkapalloturnaus Kokkola Cup.
Kaikki menivät koronan mukana. Ei ollut mitään muuta mahdollisuutta kuin nostaa kädet pystyyn.
Kesä oli silti taakse jääneen ensimmäisen koronavuoden parasta aikaa. Tartunnat hiipuivat lähes olemattomiin. Sairaaloiden osastot tyhjenivät ja kuolleisuus putosi nolliin.
Vielä keväällä tuoni oli niittänyt mustaa viljaa.Erityisesti iäkkäiden hoitokoteihin luikahtanut virus oli tappava. Tiedettiin toki, että monista sairauksista kärsivät vanhat ihmiset olivat suurimmassa vaarassa.
Sen vuoksi heidät koetettiin eristää jopa lähiomaisistaan, mutta turva petti silti siellä missä sen olisi pitänyt parhaiten pitää.
On aika katsoa tilannetta laajalla Pohjanmaalla. Esimerkkeinä kolme sairaanhoitopiiriä.
Vaasassa koronakriisi puhkesi lokakuun alussa. Se johti Vaasan sairaanhoitopiirin julistamiseen taudin pahimpaan luokkaan eli ns. leviämisvaiheeseen. Tartuntaryppäät saatiin toki hallintaan kuukauden sisällä, mutta sydäntalvella tilanne huononi taas. Vaasan sairaanhoitopiiri on ollut ja on edelleen leviämisvaiheessa.
Pohjois-Pohjanmaalla ja erityisesti Oulussa tilanne paheni myös loppusyksystä ja alkutalvesta. Leviämisvaiheesta on toki päästy taas nykyiseen lievempään tautitilanteeseen eli kiihtymisvaiheeseen.
Entä Keski-Pohjanmaalla ja Soitessa? Johtuuko keskipohjalaisesta kuuliaisuudesta, etäisyyksiä luonnostaan pitävästä luonteesta vai puhtaasta tuurista – vai kaikkien näiden yhdistelmästä – että Soite on toistaiseksi vain käynyt kiihtymisvaiheessa. Tämä aika olimarraskuun lopustatammikuun puoleen väliin saakka (29.11.–13.1.).
Kruunupyyssä tosin oltiin marraskuussa kiihtymisvaiheessa, vaikka muu Soite oli vielä tuolloin perustasolla.
Leviämisvaiheessa Soitessa ei olla oltu vielä yhtään kertaa, vaikka naapurit etelässä ja pohjoisessa siihen tilanteeseen ovat joutuneet.
Tilanne on pienoiskoossa sama kuin Suomen asema Ruotsin ja Viron kainalossa. Lännessä koronatilanne on ollutRuotsin luvalla sanoen merkillisestä politiikasta johtuen koko vuoden ajan oleellisesti kehnompi kuin Suomessa.
Virossa taas tilanne on räjähtänyt viime viikkoina.
Ihan niin kuin pörssimaailmassa, historia ei ole tae tulevaisuudesta. Soiten alueellakin saatiin tästä varoitus, kun Skellefteån akkutehtaalta levisi Keski-Pohjanmaalle helmikuun alussa viruksen brittimuunnosta.
Iso kysymys luonnollisesti on, kuinka kauan kurimus vielä kestää?
Riippuu keneltä kysyy. Maan johtavilta asiantuntijoiltakin on tullut monenlaisia veikkauksia pitkin mennyttä vuotta.
Mitenkään asiantuntijoiden asiantuntemusta vähättelemättä, kyse on enemmän tai vähemmän valistuneista arvauksista.
Kovaa maata arvioiden alle syntyy tietysti rokotuksien etenemisestä. Kaiken järjen mukaan viimeistään syksyllä ollaan ainakin lähellä 70 prosentin rokotekattavuutta, minkä pitäisi riittää ns.laumasuojan syntymiseen.
Vaan entäpä jos virus osoittaa vielä nykyistäkin pirullisemman muuntautumiskykynsä niin, että rokotteet eivät annakaan suojaa uusia variantteja vastaan?
Sitäkään kukaan ei voi varmaksi tietää.
Sen sijaan voi, että koronaviruksen aiheuttaman taudin kanssa ihmiskunnan on opittava elämään. Sen pyyhkiminen tyystin pois maapallolla lienee mahdotonta.
Oppiiko samalla myös talous eli viime kädessä yritykset elämään, on länsimaisen elintason kokoinen kysymys. Siitä ei ole minkäänlaisia takeita.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden valoi perjantain vastaisena yönä pitämässään virkakautensa ensimmäisessä televisiopuheessa uskoa Amerikan kansaan. Bidenin mukaan kaikki yhdysvaltalaiset aikuiset pääsisivät rokotusjonojen piiriin vappuun mennessä.
Bidenilla on maailman johtajista eniten taloudellista muskelia koettaa taltuttaa pandemiaa. Samalla hän myös pyrki nostamaan mielialoja. Se on poliittisten johtajien – kaikkien johtajien – yksi olennainen tehtävä.
Suomen pääministeri Sanna Mariania on syystä kehuttu selkeistä puheista koronavuoden aikana. Toki Marin on joutunut selittämään ja selvittämään juridisia koukeroita sekä koukeroista viestintää.
Kansalaiset ovat aiheellisesti olleet hämmennyksen tilassa yrittäessään tulkita ministerien, virkamiesten, hallituksen, THL:n ja eri asiantuntijoiden suosituksia, näkemyksiä ja mielipiteitä.
Siksikin ja ehkä juuri siksi. Yksi poliittisen johtajan tehtävä todellakin on luoda toivoa ja uskoa kansalaisiin.
Viime keskiviikkona Säätytalolle astellut pääministeri Marin totesi paikalla päivystäneille median edustajille – ja samalla Suomen kansalle:
"Voi olla, että tämä ei ole edes mikään maraton vaan me olemme tässä tilanteessa vielä vuosia.”
Jos tarkoitus oli masentaa kansaa, tuhota koronan kanssa vuoden ajan taistelleiden ihmisten moraali ja riistää usko paremmasta, tämä oli hyvä alku.
Lausuntona yksiselitteisen katastrofaalinen.