Paikallisuutiset

Koronarokotteen vaatima 70 pakkasteen kylmäketju ei ole ongelma sairaanhoitopiireille – Keski-Pohjanmaan keskussairaalan sairaala-apteekkari Paula Haapakoski: "Tekniseltä suorittamiseltaan koronarokotus ei ole sen kummempi kuin mikä muu tahansa pistettävä rokote"

Ehkä vielä kuukausi tai hieman toista ja Keski-Pohjanmaallekin saadaan uusi julkkis samaan malliin kuinMargaret Keenan Coventryssa Englannissa tiistaiaamuna.

90-vuotias Keenan oli ensimmäinen koetilanteen ulkopuolella amerikkalaisen Pfizerin ja saksalaisen BioNTechin kehittämän koronavirusrokotteen saanut ihminen.

Vielä on epäselvää, minkälalaisa rokotteita Suomeen tulee ja ennen kaikkea missä vaiheessa rokotukset voivat alkaa. Hyvin mahdollisesti jo tammikuussa.

Juuri Pfizer/BioNTechin kehittämä rokote vaatii kuljetukseen huomattavan kylmän ketjun eli 70 pakkasastetta.

Keski-Pohjanmaan keskussairaalan sairaala-apteekkariPaula Haapakosken mukaan se ei ole ongelma.

– Vaikka meillä ei ole ollut tähän saakka tarvetta tällaiselle logistiikalle, kylmälogistiikkaan on olemassa vaihtoehtoisia ratkaisuja. Mikä tahansa rokote tänne tuleekin, säilytyksessä toimitaan sen lääkefirman ohjeistusten mukaisesti. Näihin meillä kyllä löytyvät edellytykset ja prosessit. Lääkitysturvallisuus on meidän keskeinen perusarvomme, Haapakoski vakuuttaa.

Kun rokotteet Suomeen tulevat ja ne jaetaan sairaanhoitopiireille, rokotukset esimerkiksi Soiten alueella voidaan siis viivytyksettä aloittaa?

– Kyllä, tähän pyritään käynnissä olevilla valmisteluilla. Ilman muuta vielä tässä vaiheessa on monta liikkuvaa tekijää, joihin palataan, kun THL:n ohjeistukset tarkentuvat. Meillä on kuitenkin moniammatillista osaamista mukana ja hyvä käsitys asiasta esimerkiksi influenssarokotteiden kautta, Haapakoski korostaa.

Tämän hetken arvio on, että ensimmäiset koronarokotteet saadaan maahan ennen vuodenvaihdetta sen jälkeen, kun EU:n lääkevirasto EMA on myöntänyt myyntiluvat. Näin totesiTHL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen Ylelle viime lauantaina.

Aivan hetkessä rokote-eriä ei ole jyvitetty sairaanhoitopiireille, mutta mahdollisimman nopeasti on tietysti luonnollinen tavoite.

Suomi on mukana EU:n yhteisessä rokotehankinnassa, jossa pienen maan osuus on asukasluvun mukaisesti pieni.Prosenttiosuus on helppo muistaa, sillä se on looginen lukusarja 1,23.

Miten koronarokottaminen poikkeaa vaikkapa influenssarokottamisesta?

– Siinä mielessä poikkeaa, että se annetaan kaksi kertaa eli joudutaan varaamaan kaksi aikaa. Tekniseltä suorittamiseltaan se ei ole sen kummempi kuin mikä muu tahansa pistettävä rokote, Paula Haapakoski sanoo.

Rokottamiseen oikeutettua henkilöstöä Soitessa on Haapakosken mukaan riittävästi.

– Meillä on Soitessa rokoteluvallisia (oikeus rokottaa) riittävästi eli osaamisesta homma ei jää kiinni.

Rokottamisjärjestyksen kärjen muodostavat koronapotilaita hoitavat sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö, ikäihmiset sekä muut riskiryhmäläiset. Lopullinen päämäärä on, että mahdollisimman suuri osa väestöstä saa rokotteen. Se ei aivan hetkessä tapahdu pienessäkään maassa.

– Puhutaan hyvin pitkästä ajanjaksosta. Alkuvaiheessa rokotemäärät ovat varmasti hyvin maltillisia, kun koko maailma haluaa yhtä aikaa tuotetta. EU tulee tässä hirveän isoon rooliin, kun sitä kautta taataan tasapuolinen saatavuus kaikkiin EU-maihin.

Rokotuksien aloittaminen – mahdollisesti siis jo reilun kuukauden kuluttua – ei vielä tarkoita epidemian voittamista. Rokote on sillä tiellä välttämätön ja hyvin tervetullut etappi, mutta aikansa senkin vaikutus ottaa.

– Koronahan ei häviä sinä päivänä, kun se ensimmäinen rokote tänne tulee. Ihmisten pitää vielä malttaa ja jaksaa tsempata, noudattaa rajoituksia ja käyttää maskeja, Haapakoski muistuttaa.

Pohjois-Pohjanmaalla perustetaan rokottamista varten oma työryhmä, johon tulee edustaja joko kunnista tai kuntayhtymistä. Esimerkiksi peruspalvelukuntayhtymä Selänteestä tulee oma edustajansa.

Selänteessä tartuntataudeista vastaava lääkäriMarja-Riitta Knaappila odotteli vielä keskiviikkona tarkempia ohjeita sairaanhoitopiiristä.

– Sitä on korostettu, että rokottamisen organisointi pitää tehdä mahdollisimman hyvin. Itse rokottaminen on meille arkipäivää. Rokoteluvallista henkilökuntaakin on riittävästi, Knaappila kertoo.

Sama on tilanne peruspalvelukuntayhtymä Kalliossakin, jossa on parhaillaan käynnissä rokottamisjärjestykseen liittyvä kartoitus.

– Itse rokottaminen on teknisesti rutiinitoimenpide. Organisointi on vain tehtävä hyvin, sillä siitä kun rokote Oulusta lähtee se on käytettävä viiden päivän kuluessa, terveyspalvelujohtajaPäivi Peltokorpi viittaa tiistaina sairaanhoitopiiristä saamiinsa tietoihin.

Kalajoella kokoonnutaan pohtimaan koronarokottamisen vaativia toimia torstaina iltapäivällä.

– Valmistaudumme yhdessä (Pohjois-Pohjanmaan) sairaanhoitopiirin kanssa rokottamiseen, ylilääkärin sijaisena ja tartuntataudeista vastaavan lääkärin sijaisena toimivaMervi Manninen viestitti keskiviikkona.