Paikallisuutiset

Kuiva maasto syttyy nyt erityisen herkästi, varoittaa pelastuslaitos – Juhannuksena korostunevat toisenlaiset tehtävät

Keski-Pohjanmaalla on viime aikoina syttynyt paljon eri kokoisia maastopaloja. Kuva: Anni Ågren

Keski-Pohjanmaan maasto on viimeaikaisten helteiden ansiosta rutikuivaa. Tämä tarkoittaa sitä, että maastopalot syttyvät erityisen herkästi.

Alueella toimivat pelastuslaitokset ovat sammutelleet lukuisia metsäpaloja viime päivien aikana. Pelkästään sunnuntaina sammuteltiin ainakin viittä eri paloa pitkin keskipohjalaisia maakuntia, ja tänään maanantaina Jokilaaksojen pelastuslaitos on sammuttanut suurta, noin puolentoista hehtaarin kokoista maastopaloa Haapajärvellä.

Pohjanmaan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Sakari Innanen kertoo, että tyypillisiä luonnollisia metsäpalojen syitä ovat esimerkiksi salamat, kun ne iskevät puihin tai pylväisiin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Palon syynä on usein myös ihmisen toiminta. Palot voivat syttyä mitä pienimmistä asioista.

– Vuosittain sammutellaan paloja, joiden syttymissyynä on metsäkoneen teloista lähtenyt kipinä, sanoo Innanen.

Muita tavanomaisia esimerkkejä ovat esimerkiksi varomaton tulenkäyttö maastossa sekä tupakantumpeista syttyneet palot, kun ihmiset heittävät tumpin liikkuvasta ajoneuvosta pientareelle.

Se, miten maastopalo lähtee leviämään, riippuu monesta tekijästä. Keskeisin niistä on, kuinka nopeasti pelastuslaitos saa hälytyksen palosta. Mitä varhaisemmassa vaiheessa palo havaitaan ja soitto hätäkeskukseen tulee, sitä pikemmin pelastuslaitos pääsee paloon kiinni.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Esimerkiksi palot voivat levitä aivan rauhassa itsekseen iltojen ja öiden aikana laajallekin alueelle, ennen kuin siitä tulee ilmoitus, summaa Innanen.

Toinen merkittävä tekijä on maaston tyyppi. Tilannetta saattaa vaikeuttaa myös esimerkiksi tuulet.

– Siihen vaikuttaa, onko maasto taimikkoa, kasvavaa metsää, täyttä metsää, heinäpeltoa..., luettelee Innanen.

Innasen mukaan otollisinta maastopaloaikaa ovat juuri kuivat keväät ja kesän alut. Kesän edetessä uusi, tuore ja vihreä kasvusto saattaa hillitä maastopalojen leviämistä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Juhannuksen juhla-ajan Innanen näkee rauhallisempana aikana, ainakin mitä tulee maastopaloihin.

– Ihan tavallinen viikonloppu on, ellei jopa vähän rauhallisempi, muistelee Innanen, joka on päivystänyt useana juhannuksena.

Ihmiset menevät tavanomaisesti sukulaistensa luo, matkustavat mökeille tai viihtyvät ihan kotosalla. Silloin korostuvat muun tyyppiset pelastustehtävät.

– Saunapaloja saattaa tulla, ja sitten ihmisten pelastustehtäviä esimerkiksi vesistöistä, ne on niitä maastopaloja tyypillisempiä pelastuslaitoksen tehtäviä juhannuksena.

Lisää aiheesta

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä