Mielipiteet

Lea Hopkinsin mielipidekirjoitus: Kiitos, että olet olemassa! Meitä jokaista tarvitaan

Kaksi minua liikuttanutta tapausta sai kirjoittamaan seuraavan tekstin, jonka varmaan moni ajattelee olevan naiivia ihanteellisuutta tässä modernissa maailmassa. Toisista huolehtiminen ja yhteisöllisyys eivät ole trendikkäitä. Terveet, kauniit ja menestyvät ovat ihanteena. Heikko ei saa olla. Pitää tulla omillaan toimeen. Mutta onneksi välillä tulee esille järkevämpiäkin ajatuksia ja tekoja.

Toinen koskettava tapaus oli viime viikonvaihteen kadonneen etsinnät Pietarsaaressa. ÖT on kirjoittanut siitä upean laajasti, ja tuli sitä seurattua sivustakin yhden vapaaehtoisen pelastuspalvelun, Vapepan, etsijän kautta.

Näinä karuina aikoina, jolloin ihmisten mielet täyttää monenlainen surkeus, oli fantastista seurata, miten tarvittaessa löytyi hyvyyttä, pyyteetöntä yhteistoimintaa henkilön pelastamiseksi. Lauantai-iltana toistasataa ihmistä tuli vapaaehtoisesti etsintöihin koko yöksi. Henkilö löytyi elossa heidän ansiostaan, ja kaikki palasivat kotiin tyytyväisinä. Lehden mukaan Vapepa sai myös etsintöjen seurauksena monta uutta jäsentä. Me huolehdimme toisistamme, kun apua tarvitaan.

Apua tarvitseva ei ole rasite, vaan yksi yhteiskuntamme tukipilari.

Toinen tapaus oli vaalien alla käyty lyhyt keskustelu yhdellä vaalikojulla. Juttelimme yhden toimitsijan kanssa kotikunnassamme asuvasta yhteisestä tutusta, joka invalidisoitui joitain vuosia sitten. Toimitsija pohti sitä, millainen suru se mahtoi olla henkilölle ja perheelleen. Minä, joka olen ihaillut, miten kaikki ympärillä ovat aina valmiit auttamaan tätä henkilöä, tajusin keskustelun seurauksena yhtäkkiä, että hän on oikeastaan lahja yhteisöllemme.

Kukaan ei halua sairastua, olla heikko tai muuten avun tarpeessa, mutta heikot ja apua tarvitsevat ovat äärimmäisen tärkeitä ihmisiä yhteiskunnassa. Apua tarvitseva ei ole rasite, vaan yksi yhteiskuntamme tukipilari. Hänen avun tarpeensa antaa muille mahdollisuuden osoittaa hyvyyttä. Ja hyvyys tarvitsee kohteen.

Sanotaan, että “on helpompi antaa kuin ottaa” ja että “antaessaan saa”. Avun vastaanottaminen ei ole helppoa, mutta autettava tekee todellakin palveluksen koko yhteiskunnalle vastaanottaessaan apua. Pitäisi olla itsestäänselvä asia, mutta ainakin minulle taas kerran uusi löytö, joka kannustaa auttamaan — ja ottamaan vastaan apua.

Siinä vaalikojulla sanoimme yhdessä kiitoksen kaikille heikoille ja apua tarvitseville: kiitos, että olette olemassa!