Paikallisuutiset
Lennonjohtajien esimies vaaratilanteesta Kruunupyyn lentokentällä: "Harvinainen tilanne – Kaikki lennonjohtajat eivät joudu sellaiseen tilanteeseen koko työuransa aikana"
KRUUNUPYY
Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) antoi Pietarsaari-Kokkolan lentoasemalle harvinaisen tylyä palautetta tutkintaraportissa, joka julkaistiin maanantaina. Vaaratilanne tapahtui viime vuoden maaliskuussa.
Ruotsalainen pienikone laskeutui ilman lupaa lentokentälle, jossa oli kolme huoltoajoneuvoa.
Raportin mukaan tilannetta haittasi se, että lennonjohdon käyttämät radiopuhelimet olivat peräisin 1980-luvulta.
Kaikki lennonjohtajat eivät joudu tähän tilanteeseen koko työuransa aikana
Vanhentuneen tekniikan takia lennonjohto ei kyennyt seuraamaan lentokoneen sijaintia lähestymisen loppuvaiheessa.
Lennonjohdon ja lentokoneen ohjaajan välisessä viestinnässäkin oli ongelmia.
Kone laskeutui kentälle lopulta ilman laskulupaa, sillä lennonjohtajalle ei ollut muodostunut selkeää käsitystä jäätymistilanteen vakavuudesta.
Tapahtumasta selvittiin pelkällä säikähdyksellä. Henkilövahingoilta ja aineellisilta vahingoilta vältyttiin.
Finavia pilkottiin kahdeksi yhtiöksi kaksi vuotta sitten.
Finavia vastaa nykyisin vain lentoasemien toiminnasta.
Lennonjohtajat siirtyivät uuteen yhtiöön Air Navigation Services Finandiin (ANS).
Lennonjohtajille jäivät Finavian hankkimat vuosimallin 1982 radiopuhelimet. Niitä on yhä joillakin kentillä käytössä.
Puheyhteysjärjestelmän vaihto on menossa.
– Hanke saadaan päätökseen kuluvan vuoden maaliskuuhun mennessä, kertoo ANS Finlandin toimitusjohtajaRaine Luojus.
Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalla radiopuhelimet menivät vaihtoon viime vuonna onnettomuuden jälkeen.
Vaasan lentokentällä radiopuhelimet vaihtuivat viime vuosikymmenen alussa.
Lentokoneen ohjaaja luuli saaneensa laskeutumisluvan, jota koneelle ei oikeasti ollut myönnetty.
Koneen ohjaaja ei ilmoittanut riittävän selkeästi lentokoneen suorituskykyyn heikkenemisestä.
Sen vuoksi lennonjohtajalla ei ollut selkeää käsitystä jäätämisen vakavuudesta.
– Se oli harvinainen tilanne. Kaikki lennonjohtajat eivät joudu sellaiseen tilanteeseen koko työuransa aikana, sanoo Luojus.
Hänen mukaansa kyseessä on yksittäistapaus, jonka perusteella ei voi vetää johtopäätöksiä yleisestä toimintakulttuurista.
OTKES:in mukaan lennonjohtajille on varmistettava myös erikoistilanteiden koulutuksen riittävyys.
– Järjestämme paikallisia kertausjaksoja joka vuosi, ja suuria kertausjaksoja muutaman vuoden välein, kertoo Luojus.
Raportissa mukaan lennonjohtajan kokemus talvikunnossapidon ja lentoliikenteen yhteensovittamisesta oli vähäinen.
Hän oli työskennellyt kuusi kuukautta Kruunupyyn lennonjohdossa. Neljä vuotta aikaisemmin hän oli suorittanut työjakson lennonjohtajana toisella kentällä.
OTKES suosittelee, että ANS ja Finavia päivittävät myös vähäliikenteisten lentoasemien viestintä- ja lennonvarmistusjärjestelmät tämän päivän tasolle.
Vuosi sitten sattuneessa tapauksessa esimerkiksi lennonjohdon kaiuttimista kuulunut maaliikenteen lähetys häiritsi ohjaajien ja lennonjohtajan välistä radiopuhelinliikennettä.
Viime vuoden lopulla OTKES näki vakavia puutteita lentomatkustajien evakuointikuljetuksissa. Finavian riskienhallintajohtajaJuha-Pekka Pystysen mukaan Finaviassa on kiinnitetty asiaan huomiota.
– Lisäsimme kaikkien asemien pelastussuunnitelmiin paikallisten kuljetusyhtiöiden yhteystiedot, kertoo Pystynen.
KOMMENTTI
Kolme huoltoautoa kiitotiellä
Ruotsalaisen Jonais AB-yhtiön Piper PA-31-350 -lentokone teki jäätämisen takia pakkolaskun Kokkola-Pietarsaaren lentokentälle 22.3.2018.
Kiitotiellä oli samanaikaisesti kolme huoltoautoa: kaksi harjapuhallinautoa ja yksi kitkanmittauslaitetta vetävä jarruajoneuvo.
Tapahtumasta ei aiheutunut henkilö- tai materiaalivahinkoja.