Paikallisuutiset

Menestysresepti hallussa – Kokkolan kasvatti Niko Saarukka valitsi ravintolauran jo viisivuotiaana ja luotsaa nyt Suomen parhaaksi valittua viiniravintolaa

Niko Saarukan luotsaama Restaurant&Winebistro Figaro Jyväskylässä on jo kolmesti valittu Suomen parhaaksi viiniravintolaksi. Se on alalla kovan luokan saavutus, vähän kuin mestaruusliigan voitto.

Saarukan osaamisen tasosta kertoo sekin, että Figaro on palvellut lukuisia VIP-asiakkaita ja järjestää viinimaistelun tilanteen mukaan vaikka helikopterissa.

Viinioppinsa hän on hankkinut työskentelemällä viinitiloilla esimerkiksi Uudessa-Seelannissa, Australiassa ja Espanjassa.

Vaikka kehujen päältä kuorisi enimmät kermat, on selvää, että Saarukkaa arvostetaan alalla tarkkavainuisena ammattilaisena, joka on onnistunut synnyttämään vakavasti otettavaa viini- ja ruokakulttuuria kehäkolmosen ulkopuolelle.

Yrittäjähenki on varmaankokkolalaista.

Ja vaikka miestä kiitelläänkin vuolaasti luovuudesta, Kokkolassa kasvanut Saarukka toteaa vaatimattomasti menestyksen tulleen lähinnä töitä paiskimalla.

– Olen kasvanut siihen, että mitä enemmän tekee töitä, sitä paremmin menee. Tämä vahva yrittäjähenki on varmaan kokkolalaista. Lisäksi hyvä tiimi on tärkeä osa menestystämme, Saarukka korostaa.

Figaro on ollut Saarukan ja hänen puolisonsa, kälviäläisen Johanna Herlevi-Saarukan omistuksessa vuodesta 2009.

Viinin-maistelun tulee olla rentoa ja mutkatonta.

Kova työnteko on leimannut Saarukan elämää pikkupojasta asti. Viikonloppuisin ja joskus viikollakin Niko-poika nuiji isänsä Allan Saarukan ravintolan keittiössä pihvilihoja leikkeiksi. Pub Hakalaxin wienerleikkeet olivat maankuuluja.

– Isän resepti on minusta edelleen ylivoimaisesti paras. Paneroinnissa ei käytetä lainkaan kananmunaa, Saarukka paljastaa.

Pari vuotta sitten kuollut Allan Saarukka tunnettiin värikkäänä persoonana, jonka ympärillä tapahtui.

– Itselläni parhaat muistot isästä liittyvät ruoanvalmistukseen ja siihen, että sain mennä keikoille mukaan Mustakarille ja Sällskapsklubbenille. Sain olla rumpujen takana, kun isä soitti.

Isä kuitenkin kielsi poikaansa seuraamasta jalanjälkiään niin ravintoloitsijana kuin rumpalinakin. Toisin kävi.

– Rumpuja soitan omaksi ilokseni ja konservatoriossakin kolme vuotta, ja ilmoitin jo 5-vuotiaana, että musta tulee ravintoloitsija.

Vaikka Saarukka on asunut lapsuutensa ja nuoruutensa Hakalahden ytimessä, hän määrittelee itsensä enemmän rödsöläiseksi kuin kaupunkilaiseksi.

– Rödsössä sijaitsee mummun Sijaitsi mummola. ja äidin kotitalo ja kävin ala-asteen siellä. Muistan edelleen silloisten kaikkien talojen asukkaiden nimet.

Saarukka on äidinkieleltään ruotsinkielinen. Hän toteaa puhuvansa edelleen vahvaa Rödsön murretta, vaikka käyttää nykyisin käytännössä pelkästään suomea.

– Käytön puutteessa murre vain vaihtuu helposti yleiskieleen, hän harmittelee.

Rödsössä asuu edelleen muutamia Saarukan kavereita ja sukulaisia.

– Aina kun käyn Kokkolassa, pyrin käymään siellä vähintään ajelulla.