Kokkola-lehti

Meripelastusseuran vapaaehtoiset hinaavat veneesi turvaan - Kokkolan Meripelastajilla on viitisentoista aktiivia, jotka harjoittelevat säännöllisesti

Vapaaehtoiset työskentelevät myös ammattilaisten rinnalla tarvittaessa.

Potin rannassa Ykspihlajassa on kokoelma erilaisia pelastusaluksia. Parin kyljessä lukee pelastuslaitos, osa kuuluu merivartiostolle. Kokkolan meripelastajilla on harvinainen mahdollisuus pitää omia veneitään ammattilaisten kanssa samalla laiturialueella.

Koululaiva Sälgrundin vieressä kelluu kaksi modernia jettialusta. Pelastusveneet Matts ja Sargo ovat käyttössä tämän päivän harjoituksessa.

Veneiden hinaus on vapaaehtoisten meripelastajien yleisin tehtävä. Pulaan joutuneesta veneestä on usein päässyt polttoaine loppumaan tai koneeseen on tullut jokin vika.

Meripelastuslain periaatteisiin kuuluu, että vaarassa olevat ihmiset pelastetaan ilmaiseksi, mutta veneen pelastaminen tai avustaminen voi jäädä omistajan maksettavaksi. Kokkolan Meripelastajien aluksista isomman Sargon tuntihinta on 190 euroa ja pienemmän Mattsin 90 euroa.

Trossi-jäsenyydellä saa ilmaisen hinauksen omalle laituripaikalle tai lähimpään satamaan, jossa on tarjolla korjauspalveluita. 88 euroa vuodessa maksava jäsenyys on voimassa myös Ahvenanmaan, Ruotsin, Norjan ja Tanskan vesillä.

Valtio korvaa yhdistykselle ainoastaan meripelastustehtävästä aiheutuneet kulut. Alusten ja aseman ylläpidosta, koulutuksesta ja partioinnista aiheutuneet kulut rahoitetaan lahjoitusten turvin ja talkoilla.

Elokuun ensimmäisenä keskiviikkona harjoituksissa paikalla on seitsemän aktiivia. Justus Jokela on aloittanut meripelastustehtävien harjoittelun jo 12-vuotiaana nuorisotoiminnassa.

– Veneily on kiehtovaa puuhaa. Tässä harrastuksessa pääsee veneilemään ja samalla harjoittelemaan meripelastustaitoja. Totta kai myös se, että voi auttaa ihmisiä, pohtii Justus motiivejaan liittyä meripelastajien nuoristoimintaan.

Pelastusalukselle pääse harjoittelijaksi 16-vuotiaana, mutta vasta täysi-ikäinen voi olla mukana hälytysmiehistössä.

Harjoituksen vetäjä Pekka Erkkilä näyttää teoriaosuuden aikana miten hinausköysi kiinnitetään turvallisesti, muistuttaa hinaussopimuksen tekemisestä ja kertaa turvaohjeita.

– Sopimuksen voi tehdä myös suullisesti, mutta aina parempi, jos voi täyttää sopimuskaavakkeen. Niinkin on käynyt, että hinauksen jälkeen hinattava on ryhtynyt vaatimaan korvauksia naarmuista. Hinauksessa molemmat osapuolet vastaavat omista vahingoistaan, jos niitä sattuu tulemaan. Se on toki harvinaista, kertaa Erkkilä.

Sargo ja Matts suuntaavat merelle. Sargo on pelastettavan roolissa ensin. Erkkilä asettuu ykkösmiehen paikalle ja Jiska Gröhn ruoriin. Pelastusalukset on määritelty viiteen luokkaan. Sargo on luokan kolme alus ja Matts luokan yksi. Avovene Mattsilla pääsee kulkemaan esimerkiksi Öjanjärven suluista.

Ennen lähtöä pitää tehdä varmistuksia ja testejä. Ne ovat vähän kuin lentokoneen check-listoja, ja niiden tarkoitus on varmistaa veneen turvallisuus.

Erkkilä antaa ohjauskomennot ja ruorimies toteuttaa ne, mutta tarkistaa myös, ettei aluksen päällikkö ole tehnyt virhettä. Reitti on piirrettynä sähköisen merikortin ruudulle. Apuna on tutka.

Sargo kelluu Ykspihlajan aallonmurtajan apuloiston edustalla. Matts kiitää avuksi saamiensa koordinaattien perusteella. Oikeat koordinaatit ovat tärkeät. Viimeksi tänä kesänä pulassa olleesta veneestä kerrottiin vain summittainen paikka kahden saaren välissä. Kun toisen saaren nimi meni väärin, eivät pelastajat heti löytäneet paikalle.

Alusta voi hinata perässä tai vieressä. Turvallisuusohjeet konkretisoituvat harjoituksessa. Käytäntö kertoo, miksi kylkihinauksessa köysien pitää olla tiukalla tai miten vene käyttäytyy, jos hinausköyttä ei ole perähinauksessa kiinnitetty keskelle.

Jokainen pääsee vuorollaan kokeilemaan ison Sargon ohjausta. Veneellä on mittaa yli 11 metriä, mutta vesisuihkuvetolaitteet takaavat, että se kääntyy ketterästi.

Meripelastusseuralla on kuusi koulutustasoa. Ne ovat harjoittelija, kansimies, pursimies, aliperämies, perämies ja päällikkö. Taitoja täytyy myös pitää yllä, jotta oikeus pelastustöihin säilyy.

Meripelastajat tekevät yhteistyötä viranomaisten kanssa, ja joskus pelastuskeikalla voi tulla vastaan läheltä piti -tilanne. Erkkilä muistelee kalastajaa, joka löydettiin viime hetkellä yhdessä merivartioston henkilöstön kanssa. Kalastaja oli jo toimintakyvytön hypotermian vuoksi. Hänet saatiin kuitenkin rantaan ja ambulanssiin. Sitä keikkaa purettiin pitkään vielä laiturissa.

Radiosta kuuluu muiden asemien viestiliikennettä. Suomessa on kuusikymmentä pelastusasemaa rannikolla ja sisävesillä. Apuun tulee lähin yksikkö. Kokkolan Meripelastajat saavat kutsun tehtäväänsä Turun meripelastuskeskuksesta tai seuran Trossi-palvelusta, joskus myös suoraan avuntarvitsijalta.

Toimintaa voisi verrata vapaapalokuntaan. Hälytyksen tullessa vapaehtoiset ottavat kutsun vastaan.

Tämän illan harjoitus kesti neljä tuntia. Lopuksi alukset vielä tankataan, jotta ne ovat valmiina, jos joku tarvitsee apua.