Urheilu

Miesten MM-kulta kruunasi mahtavan kiekkotalven – Kokkolassa perjantaina vieraillut Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela: "Huikean hieno kausi"

– Takana on aika huikean hieno kausi. Yksi suomalaisen jääkiekon menestyksekkäimpiä, ellei menestyksekkäin, jos maajoukkuetoimintaa katsoo.

Jääkiekkoliiton puheenjohtajaHarri Nummelan ylistyslaulu kaikuu Kokkolan jäähallissa eikä lainkaan perusteettomasti. Leijonat-perhe ärjyi voitokkaasti kansainvälisillä kentillä menneenä talvena kolmen mitalin edestä.

Alle 20-vuotiaiden MM-kisoista irtosi historian viides kultamitali vuodenvaihteessa. Pohjoisamerikkalaisten dominanssi naiskiekossa koki kolauksen, kun Suomi eteni kotikisoissaan ensimmäistä kertaa loppuotteluun Kanadan kustannuksella. Historiallinen hopeinen lätkä oli uskomaton saavutus.

Kauden käsittämättömin temppu nähtiin toukokuussa Bratislavassa Slovakian pääkaupungissa. Henki löi materian – tyystin nimetön Leijonat raivasi esteet tieltään yksi kerrallaan ja nosteli mestaruuspokaalia Marko "Mörkö" Anttilan johdolla. Eeppinen kulta lohkesi tavalla, joka miellyttää yhä suuresti kiekkopomoa.

– Joukkueessa oli paljon eurooppalaisten sarjojen pelaajia, esimerkiksi Liiga-pelaajia. Varmasti mestaruus vahvisti yhteenkuuluvuuden tunnetta. Menestys oli niin yhteistä kuin se vain saattoi olla, Nummela herkuttelee tunnelmapaloilla.

Vielä on liian aikaista arvioida tykkikauden merkitystä. Tyypillisesti MM-kullan kaltaiset suuret saavutukset ovat olleet tehokkaita piristysruiskeita lajille. Nummela uskoo, että tendenssi jatkuu samankaltaisena.

– Tietysti menestys vahvistaa lajin näkyvyyttä ja tuo kaikilla tasoilla uusia yhteistyökumppaneita. Tärkeintä on kuitenkin se, että saamme lisää lapsia ja nuoria lajin pariin.

– Nykyään puhutaan paljon siitä, että syntyvyys on alhainen. Sillä on varmasti suurempiakin yhteiskunnallisia vaikutuksia, mutta kyllähän se urheilussakin vaikuttaa. Joillakin paikkakunnilla joukkueiden kasaamiseen liittyvät haasteet voivat kasvaa. Toisaalta menestys ja näkyvyys toimivat eräänlaisena vastavoimana, Nummela pohtii.

Dramaattisia muutoksia harrastajamääriin ei Nummelan mukaan liene tulossa. Ikäluokkien pienentymisen myötä luvut ovat pysyneet samalla tasolla vuodesta toiseen.

Tarkoittaako tämä sitä, että mediahuomioltaan ja suuruusluokaltaan ykköspallopelin asemassa paistatteleva jääkiekko on kohdannut kasvurajansa?

– En usko. Kilpailullisen jääkiekon rinnalla yksi selkeä tavoitteemme on viedä eteenpäin sellaista ajatusta kuin "Lätkää läpi elämän". Eli kilpailullisen jääkiekon ohella olisi yhä enemmän nuorille ja aikuisille mahdollisuuksia harrastaa. Jääkiekko voisi olla nykyistä enemmän sellainen koko kansan liikuntamuoto.

– Tietysti nais- ja tyttökiekossa esimerkiksi jalkapalloon verrattuna on paljon potentiaalia hyödyntämättä. Ehkä näistä suunnista löytyy se kasvupotentiaali, Nummela arvelee.

Viime kauden hyvät uutiset eivät rajoittuneet urotekoihin maailmalla. Liiton alainen Mestis otti Nummelan sanoin askeleen oikeaan suuntaan. Yleisömäärät kääntyivät nousuun pitkästä aikaa.

– Muutos ei ollut dramaattinen mutta oikeansuuntainen. Mestis on ollut digitaalisessa näkyvyydessä, sen rakentamisessa ja yleisön tavoittamisessa mielestäni aika edelläkävijämäinen.

– Pelihän on kiinnostavaa ja viihdyttävää. Se puoli on vähintäänkin kohtuullisen, ellei jopa oikeinkin hyvällä mallilla. Haasteet ovat olleet talouden puolella, Nummela kuvailee.

Parannettavaa taloudenpidossa riittää vieläkin, tosin Nummela huomauttaa, että mainitulla sektorilla on tapahtunut edistystä. Talouden johtaminen ja ylläpito seuratasolla hoidetaan ammattimaisemmin kuin aiempina vuosina.

Kehitysharppauksia kaivataan edelleen – toiseksi korkein sarjataso on yhä kovin pieni isoveljeensä Liigaan verrattuna. Etenkin resurssierot ovat huomattavia, mikä lienee yksi syistä pitää Liiga suljettuna.

– Mestis-seurojen yhteenlaskettu liikevaihto on aika lailla sama kuin yksittäisen Liiga-seuran keskimääräinen liikevaihto. Siitä saa kuvan taloudellisesta erosta.

Mammuttimaisten sarjojen puristuksessa Liiga on kutistunut eräänlaiseksi kasvattajasarjaksi isoihin ympyröihin. Mestis on samankaltainen ponnahduslauta, mikä ei organisaatioiden mielestä ole yhtään häpeällistä.

– Mestis-seurat ovat profiloineet itse itsensä. He ovat kasvattajia ja ylpeitä siitä. Mestistä tarvitaan ehdottomasti suomalaisessa pelaajakehityksessä.

– Minusta Mestis on siitä hieno sarja, että siitä voi sanoa, että "Näe tulevaisuuden tähdet tänään". Sarjassa on nuoria pelaajia, jotka ovat menossa ylöspäin urallaan. Siinä on eräänlainen vetovoimatekijä Mestikselle, Nummela vinkkaa.

Seurojen latu ylös on ummessa, mutta Mestiksellä on silti kilpaurheilullista merkitystä. Tuore esimerkki Imatralta todistaa tarpeellisuuden.

– Kun Ketterä voitti Mestiksen keväällä, seuraväki kertoi, että se oli paikkakunnalla iso asia ja sai kansan liikkeelle. Vaikka ei olekaan nousumahdollisuutta Liigaan, Mestiksen voittamisella tai siellä pärjäämisellä nähdään arvoa.