Kokkola-lehti

Mikael, Markus ja Johan Koski Lohtajalta harmittelevat puunkorjuun yleistä ahdinkoa – "Ruotsin kuituvienti oli meidän pelastus", huokaisevat motomiehet: Metsissä katastrofin ainekset – Pahimmillaan metsäkoneet seisseet enemmän tai vähemmän yhtäjaksoisesti kuukausitolkulla

Metsäkoneyrittäjät toivovat kunnilta ja valtiolta vetoapua

Metsäkoneyrittäjät ovat ilman omaa syytään joutuneet tänä talvena painimaan ennätyksellisten vaikeuksien kanssa.

Ensin tulivat kaarnakuoriaiset, jotka tuhosivat kesällä Keski-Euroopan kuusikot ja tukahduttivat kuusimarkkinat. Mäntytukkia alkoi viime vuonna painaa Saharan pohjoispuolisen Afrikan ja Lähi-Idän levottomuudet. Ahdinkoa syvensivät ennätyksellisen lauhat ja märät säät, jotka jumittivat työt metsissä ja kuin kirsikkana kakkuun 2-4 viikkoon kestäneet metsäteollisuuden lakot laimensivat vähäisten pakkasten tuomat mahdollisuudet.

– Huh huijaa. Onhan tämä ollut vaikea talvi. Olen kuullut, että jossain päin maata metsäkoneketjut ovat olleet telakalla enemmän, vähemmän yhtäjaksoisesti puolisen vuotta. Meidän laskujen mukaan koneiden pitää käydä 16 tuntia vuorokaudessa, jotta saadaan palkat maksettua ja kalliit koneinvestoinnit lyhennettyä. Jos sitten kuusi kuukautta odotellaan, jokainen voi ymmärtää mitä siitä seuraa,Mikael Koski harmittelee kollegoidensa puolesta.

– Meidät tosiaan on pelastanut metsähoitoyhdistyksen saamat kuitukaupat Ruotsista. Niiden ansiosta työtä on riittänyt koko ajan. Lisäksi Kokkolan Voima on ostanut mukavasti rankaa, mutta ei tässä helppoa ole ollut meilläkään, Koski miettii.

Meillä on suuri aluetaloudellinen merkitys kunnille varsinkin maaseudulla ja maaseutuvaltaisissa kunnissa Mika Jormakka Varapuheenjohtaja, Koneyrittäjät ry

Mitä sitten asialle voisi tehdä?

– Niin hyvä kysymys. Metsäketjut ja puunkuljetusyritykset ovat suuri alueellinen työllistäjä ja veronmaksaja. Sen tähden yhteiskunnankin pitäisi nyt kuunnella ja pyrkiä auttamaan. Yksi tapa toimia olisi kunnostaa metsäautoteitä, jotta puutavarafirmat pystyvät ajamaan puut tienvarresta pois. Samalla pitäisi tutkia uudelleen metsänomistajien saama nuoren metsän harvennustuki. Se on nykyään niin tiukkaehtoinen ja vaativa, että monelta jää tuki saamatta, eivätkä kaikki arvaa sitä edes hakea, Mikael Koski miettii.

Lohtajalla asuvat Kosken veljekset Mikael, Markus ja Johan perustivat kuutisen vuotta sitten oman metsäkonefirman, ja alkoivat urakoida ensi sijassa harvennusleimikoissa. Veljeksillä on monitoimikone eli moto ja ajokone, jolla puut saadaan metsästä tien tai talvitien varteen. Yrityksessä on yksi vieras työntekijä, joka ajaa lähinnä ajokonetta.

– Töitä on ollut. Siitä kiitos yhteistyötahoille. Mutta alan kokonaisnäkymä saisi olla paljon parempi, Mikael tuumaa.

Metsäkoneurakoitsijan työmaat vaihtuvat nopeasti. Maanantaina Kosket viimeistelivät Korpelan Voiman sähkölinjaa sähkövarmaan kuntoon Lohtajalla. Tänään miehet ovat jo toisaalla.

Metsäkoneyrittäjä, Koneyrittäjät ry:n varapuheenjohtajaMika Jormakka Parikkalasta kertoo saaneensa eri puolilta maata hyvin huolestuttavia tietoja yrittäjien ahdingosta.

– Vielä ei juurikaan ole kuulunut konkursseista. Alalle on toki tyypillisempää niin sanotut hiljaiset konkurssit, jossa toiminta vain lopetetaan ja koneet myydään. Näitä on joitakin tullut tietoon. Toivon mukaan tällaisia tietoja ei tulekaan enemmälti vaan että koneyrittäjät voivat neuvotella rahoittajien kanssa joustoista. Nyt on nimittäin niin, että suhdannekuopasta on aina noustu, lohduttomuuteen ja epätoivoon ei saa ajautua ja tulevaisuutta pitää tarkastella myönteisessä valossa, Jormakka tuumaa.

Kosken tavoin Jormakkakin toivoo sekä metsänomistajien, puunostajien ja koko yhteiskunnan heräävän tilanteeseen.

– Suomessa on noin 1500 metsäkoneyrittäjää ja heillä 6 500 – 7 000 henkilöä töissä. Energiapuun hankinta huomioon ottaen työllisten määrä lähestyy jopa 10 000:ta. Meillä on suuri aluetaloudellinen merkitys kunnille varsinkin maaseudulla ja maaseutuvaltaisissa kunnissa, Jormakka tuumaa.

Hänen mukaansa metsäomistajan kannattaa nyt vakavasti harkita varsinkin harvennusten aloittamista, sillä Suomessa on laajoja alueita, joissa metsät kaipaavat kunnostusta ja harvennusta.

– Se on sijoitus tulevaisuuteen. Kun metsää harventaa se alkaa kasvaa paremmin ja järeytyä, nyt jos koskaan olisi harvennushakkuun paikka. Eli harvennus kannattaa nähdä myös sijoituksena tulevaisuuteen, Jormakka kannustaa.