Talous
Näkökulma: Hallitus kokoontuu budjettiriiheen kurittamaan työmatka-autoilijoita ja pienituloisia – Saavatko äänestäjät nyt sitä, mitä tilasivat?
Petteri Orpon hallitus neuvottelee seuraavat kaksi päivää valtion ensi vuoden talousarviosta. Suurimmat väännöt käytiin alkukesän hallitusneuvotteluissa, mutta mielenkiintoista on, kääntyvätkö poliitikkojen päät, kun he ymmärtävät, mistä tulikaan sovittua.
Hallituksen loppuvuotta määrittävä ponnistus alkaa tiistaina, kun hallituspuolueet kokoomus, perussuomalaiset, rkp ja kristillisdemokraatit kokoontuvat neuvottelemaan ensi vuoden talousarviosta.
Huomion arvoista on, että käytännössä budjettiriihessä neuvotellaan niistä asioista, joista hallituspuolueiden kesken ei ole vielä sopua.
Suurta draamaa tuskin on luvassa. Siitä pitää huolen alkukesänä käydyt ennätyspitkät hallitusneuvottelut, joiden yksityiskohtaisuudella pyrittiin taklaamaan tulevat väännöt mahdollisimman hyvin.
Tai niin hallitus ehkä ajatteli.
Työhön ajaminen omalla autolla on kallistumassa
Koska kesä meni hallituksen nimittämisen jälkeen rasismikohuissa, näyttää siltä, että budjettiriihessä on kuitenkin jonkinlaisia yllätyksiä luvassa.
Viikonloppuna STT julkaisi oman selvityksensä, jonka mukaan työmatka-autoilu ei olisi halpenemassa, vaan jopa kallistumassa.
Nyt varsinkin tavallisen autoilijan puolta kovaan ääneen ennen vaaleja pitäneillä perussuomalaisilla on näytön paikka. Jotta puolue ei rikkoisi omia lupauksiaan, sen pitäisi saada torpattua ainakin suunniteltu omavastuun korottaminen asteittain 750 eurosta 900 euroon.
Lisäksi matkakulujen enimmäisvähennyksien määrä on putoamassa 8 400 eurosta 7 000 euroon.
Vähennysten määrän putoamista ei sovittu hallitusohjelmassa, koska kyse on jo Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikaisesta päätöksestä, mutta viikonlopun ulostulojen myötä näyttää siltä, että asia tuli kuitenkin joillekin yllätyksenä.
Käytännössä yllämainitut asiat tarkoittavat sitä, että vapaa-ajan autoilu halpenee, mutta työssä käyminen omalla autolla kallistuu, vaikka Petteri Orpon (kok.) hallitus alentaakin vuoden alussa liikennepolttoaineiden valmisteveroa. Se tarkoittaa bensan pumppuhinnan laskemista noin 4,4 senttiä litraa kohden.
Valmisteveron alentaminen vähentää arvioiden mukaan valtion verotuloja ensi vuonna noin 160 miljoonaa euroa.
Matkakuluvähennyksen omavastuun korottamisen taas arvioidaan tuottavan valtiolle samassa ajassa 27 miljoonaa euroa.
Jos veikata pitää, työmatkojen kallistuminen ei ollut se, mitä kokoomusta ja perussuomalaisia äänestäneet halusivat.
Työmatkakulujen vähentämisen pienenemisessä ei 4,4 senttiä halvempi litrahinta juurikaan lämmitä.
Verohallinto teki asiasta esimerkkilaskelman. Sen mukaan polttoaineveron lasku ei riitä kattamaan matkakuluvähennysten muutoksia, joten työmatka-autoilijan kulut ovat kasvamassa.
Sellaiselle, joka käyttää autoa vain vapaa-ajan autoiluun – eli käytännössä kaikkeen muuhun kuin työhön kulkemiseen – asialla ei ole vaikutusta.
Kyytiä saavat sosiaaliturvaa tarvitsevat, vaikka kävisi töissäkin
Budjettiriihessä hallituspuolueet joutuvat myös vääntämään, kuka rikkoo vaalilupauksensa siitä, ettei pienituloisilta leikata.
Koska niin vaan leikataan.
Hallitusohjelmassa on sovittu esimerkiksi asumistuen ja työttömyysturvan leikkaamisesta. Lisäksi hallitus on poistamassa työttömyysturvan lapsikorotuksen.
Asumistuen leikkaamista on perusteltu sillä, että nykyjärjestelmässä tuesta hyötyvät suurituloiset asuntosijoittajat vuokratuottojen vuoksi. Vuokria voidaan pitää korkeana, kun veronmaksajat kuittaavat osan vuokrista yleisen asumistuen muodossa.
Työttömyysturvan leikkaamisella hallitus haluaa purkaa kannustinloukkuja ja saada yhä useammat suomalaiset työhön.
Leikkaukset osuvat kuitenkin myös esimerkiksi pienituloisiin omaishoitajiin, joista suurin osa on yli 65-vuotiaita, eivätkä näin enää suurella todennäköisyydellä työllisty, vaikka ansiotyöhön haluaisivatkin.
Vaikka sosiaaliturvan leikkaamisen taustalla onkin kannustava ajatus saada yhä useammat ansiotyöhön kantamaan yhteistä verotaakkaa ja ottamaan vastuu omasta elämästään – kukapa oikeasti haluaisi olla sosiaalietuuksien varassa eli täysin riippuvainen valtiosta – näyttää siltä, ettei hallitus ole itsekään täydellisen selvillä kaikista niistä ryhmistä ja vaikutuksista, joihin sosiaaliturvan leikkaukset osuvat.
Muun muassa Helsingin yliopiston tutkija Tiina Sihto on Helsingin Sanomissa kritisoinut sosiaaliturvan leikkaamisen suunnitelmia huomauttamalla, että esimerkiksi omaishoitajuutta ei ehkä ole ymmärretty täysin oikein, kun sosiaaliturvaa halutaan leikata työhön kannustavana toimenpiteenä.
Omaishoitajuus on usein 24/7-työtä, jolloin ansiotyön tekeminen on käytännössä mahdotonta.
Leikkauksilla pyritään kannustamaan työhön. Myöskään asumistuen leikkaamisten ei uskota kannustavan työhön niin paljon kuin hallitus toivoisi.
Valtiontalouden tutkimusviraston (VTV) selvityksen mukaan 40 prosenttia asumistukea saavista on työssäkäyviä. Työssäkäyvän ruokakunnan tuen on arvioitu pienenevän keskimäärin 133 euroa kuukaudessa.
Kelan arvioiden mukaan leikkausten myötä noin 15 000 ruokakuntaa jäisi pelkän toimeentulotuen varaan.
Vuonna 2022 yleisen asumistuen menot olivat lähes 1,6 miljardia euroa.
Riihessä kantti punnitaan
Vaikka minkään hallituspuolueen ulos kävelyä budjettiriihestä ei olekaan odotettavissa, hallituksen tehtävä ei suinkaan ole helppo.
Kesän jäljiltä riitaisat välit saattavat kiristyä entisestään, kun talousarvion totuus lyö silmille.
Nyt mitataan, onko hallituspuolueilla todella kanttia panna Suomi kuntoon oman kannatuksensa kustannuksella valtion taloutta korjaavilla, mutta tavallisiin suomalaisiin kipeästi osuvilla leikkauksilla.
Kirjoittaja on Lännen Median toimittaja.