Paikallisuutiset

Tänään vietetään maailman mielenterveyspäivää – Kukaan ei ole turvassa: ”Tauti tautien joukossa”, sanoo Soiten Tuija Luoma

Nuorisopsykiatrian apulaisosastonhoitaja Tuija Luoma toivoo aikuisilta ymmärrystä haastavaan elämänvaiheeseen.

Nuoruutta kuvataan usein ihanaksi ja kultaiseksi elämänvaiheeksi, ja sitä se toki on. Kaikki on vielä edessä!

Nuoruus on myös erittäin haastava elämänvaihe. Nuori on astumassa aikuisuuteen ja jättämässä lapsuuden taakseen. Fyysiset ja henkiset muutokset saavat aikaan ristiriitaisia tuntemuksia. Itsenäistyminen ja vastuun ottaminen omasta elämästä saattavat myös pelottaa.

– Ristiriitaiset tunteet ja niiden lieveilmiöt ovat kuormittavuudestaan huolimatta aivan normaaleja reaktioita, vakuuttaa Soiten nuorisopsykiatrian apulaisosastonhoitaja Tuija Luoma.

Hän toivoo nuoren ympärille ennen kaikkea välittäviä ja rakastavia aikuisia ja kavereita. Jos esimerkiksi ahdistus kasvaa mittoihin, jotka häiritsevät arjen elämää, voi netistä ensimmäiseksi hakea vastuksia nuoruuteen liittyviin mielen painolasteihin. Sillä valtaosa näistä ongelmista ratkeaa aivan kotioloissa, aikuisten ja kavereiden kanssa asiaa selvittämällä.

– THL:n, Väestöliiton ja Nuorten mielenterveystalon sivuilta löytyy apua. Jos tuntuu, ettei nuori sinne yksin osaa tai ei saa aikaiseksi hakeutua, aikuinen voi tehdä sen nuoren kanssa yhdessä.

Tuija Luoma muistuttaa, että mielenterveysongelmat kuuluvat elämään siinä missä diabetes tai verenpainetauti.

– Kukaan meistä ei ole suojassa tältä sairaudelta. Se on tauti tautien joukossa.

Miksi nuori kokee usein olevansa epäonnistunut tai pettymys perheelle, jos mieli sairastuu?

Luoma vastaa, että tämäkin on täysin inhimillistä.

– Mieli on moninainen ja sairastuessaan hauras. Se aiheuttaa aikuisellekin vastaavanlaisia tuntemuksia ja suorituspaineita. On oltava pärjäävämpi ja pystyvämpi, kuin mihin kykenee, vaikka ympäristö ei tätä vaatisi.

– Normaalius on laaja käsite. On normaalia ja inhimillistä väsyä, toivon ymmärrystä tätä kohtaan. Varmasti vanhemmat ovat peloissaan ja hämmentyneitä, jos nuorella on mielenterveysongelmia. Kuitenkin osastohoitoon päätyvät nuoret, jotka ovat täällä meilläkin hoidossa, ovat vain jäävuoren huippu, Luoma muistuttaa.

Tuija Luoma painottaa, että nuoruuden herkässä elämänvaiheessa tapahtuu paljon uusia asioita. Nuoren on päätettävä, mitä lähtee opiskelemaan. Ehkä kotipaikkakunta ja kaveripiirikin vaihtuvat. Omasta elämästä on otettava vastuuta aivan uudella tavalla. Jokainen voi pohtia omalla kohdallaan, miltä isot muutokset ja tulevaisuuden epävarmuudet tuntuisivat.

Luoma korostaa, että näin voimakkaissa elämänmuutoksissa on normaalia kokea monenlaisia tunteita myös ahdistavia tunteita, saada kenties panikkihäiriön oireita. Hän kannustaa nuorta kuitenkin kohtaamaan vaikeudet, selättäämään pelon. Sosiaalisia tilanteita ei kannata alkaa heti vältellä, vaan kaikesta huolimatta hakeutua niihin.

– Ahdistuskohtauksen iskiessä voi katsoa vaikka kalenterista mukavaa kuvaa, hengittää rauhallisesti tai tehdä jotain sellaista, joka vie ajatukset pois ahdistuksesta.

Lisäksi hän ohjeistaa nuorta niin kotona kuin ensimmäisessä omassa kodissa noudattamaan säännöllistä elämänrytmiä.

– On muistettava syödä, liikkua, nukkua riittävästi ja tavata kavereita.

Liian yksinkertaista? Ehkä, mutta todella tehokasta.

Nuorten masennus, ahdistus, psyykkinen kuormitus ja yksinäisyys lisääntyivät pandemian aikana, osoittaa Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen toteuttama laaja systemaattinen kirjallisuuskatsaus, joka kokoaa yhteen kansainvälisen tutkimustiedon lasten ja nuorten mielenterveyden muutoksista pandemiaa edeltävältä ajalta pandemia-aikaan.

Korona pakotti nuoret kotiin ja tämän elämänvaiheen on todettu lisänneen esimerkiksi nuorten ahdistusta ja paniikkihäiriöitä. Tuija Luoma ymmärtää hyvin, miksi näin on käynyt. Hän sanoo, että normaalia ryhmäytymistä ei tapahtunut, kun kaikki kävivät koulua etänä.

– Esimerkiksi oppitunneilta puuttui läsnäoleva vuorovaikutus. Opettaja ei nähnyt, jos jollain oli paha mieli. Oppilaat eivät voineet kääntyä kaverin puoleen. Nämä ovat tekijöitä, jotka kuormittivat nuorten mieltä.

Mikäli pelkät kotikonstit eivät auta. Tuija Luoma vakuuttaa, että apua on saatavissa. Nuoren tilanteeseen voivat reagoida kuraattori, opettaja kouluterveydenhoitaja, vanhemmat tai kaverit.

Artikkeli julkaistaan poikkeuksellisesti maksutta ja vapaasti jaettavaksi kaikille, koska käsittelemme aihetta, joista voi olla hyötyä alueen lapsille, nuorille ja heidän huoltajilleen.

Lue myös: Kokkolalainen Mika ei onnekseen onnistunut itsemurhayrityksessään ja hänellä on painokas viesti itsemurhaa hautoville