Paikallisuutiset

Odotettu jälleennäkeminen: Antero Mikkola pääsi yli kolmen kuukauden jälkeen tapaamaan vaimoaan – Vaikka turvavälit, maskit ja suojaessut häiritsivät kohtaamista, tunteet nousivat pintaan

Maskit ja suojaessut hämäävät, mutta Mikkolan puoliso tuntee miehensä oranssista lippalakista  edelleen.
Maskit ja suojaessut hämäävät, mutta Mikkolan puoliso tuntee miehensä oranssista lippalakista edelleen. Kuva: Timo Varila

Outi Airola

Enää kenenkään ei tarvitse tuijottaa omaisiaan ikkunan lävitse.Antero Mikkolalle uutinen on ilon aihe: elämä muuttui totaalisesti, kun hallitus aiemmin keväällä kielsi vierailut. Sen jälkeen Mikkola on käynyt katsomassa vaimoaan ikkunan lävitse.

– Pesinkin jo kerran ikkunan, kun se oli minusta niin tummunut, naurahtaa Mikkola.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Nyt on koittanut se päivä, että hoivakodin ovet aukeavat – tosin vain kahdelle omaiselle kerrallaan.

– Edellisestä kerrasta on kolme kuukautta ja seitsemän päivää.

Ensin päälle puetaan suojavarusteet ja kasvomaskit. Läheistä ei saa koskettaa, mutta lähelle saa toki mennä. Mikkola on ostanut punaiseen kiiltopaperiin pakatun, sydämenmuotoisen suklaapalan. Sen hän laittaa sängyn päälle, josta herkkupala päätyy vaimon suuhun henkilökunnan avustuksella.

Koska Mikkolan mukana huoneeseen pääsee vain kuvaaja, sänkyyn sidotun vaimon reaktioita on vaikea todentaa. Hänen sairautensa on edennyt jo 7–8 vuoden ajan, viimeiset viisi vuotta hoitopaikka on ollut hoivakodissa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Kyllä hän tunnistaa! Etenkin hän tuntee tämän vanhan lippiksen ja myös ääni on tuttu, arvioi Mikkola.

Kun puhekyky on mennyt, kommunikaatio tapahtuu silmien ja kosketusten avulla. Näistä toinen mahdollisuus on nyt poissa.

– Kävin täällä jo eilen illalla ensimmäisen kerran. Kyllä yö oli vaikea. Itku siinä tuli, kun käsi hamusi taas tyhjää tyynyä vieressä.

Hän tietää kuitenkin olevansa vain yksi koronan vaikutuksista kärsivä omainen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Tämä koskettaa meitä kaikkia, ei yksistään Mikkolan poikaa. Kyseessä on koko maailman laajuinen juttu.

Pitkä sairastaminen on ollut pariskunnalle raskas taival.

– Kaksikymmentäneljä vuotta yhdessä ja sitten tulee tämmöinen sairaus. Kolme vuotta yritin hoitaa häntä kotona. Niin hänkin olisi tehnyt, jos tilanne olisi ollut toisin päin –meillä on niin tiivis suhde.

Pääsy hoivakotiin on ilon päivä, vaikka se nostaakin tunteet pintaan. Maski haittaa tunnistamista ja tekee tilanteen oudoksi niin potilaalle kuin omaisellekin.

– Huh huh! huokaa Mikkola huoneesta tullessaan.

Yli kolmen kuukauden ero on ottanut lujille.

– Kyllä hän yritti jotakin sanoa, mutta vaikeaa se oli. Ja Mikkolalle tämä oli vielä vaikeampi paikka, puistelee mies päätään.

//2.7. kello 6.43 Muokattu otsikkoa.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä