Kotimaa
Orpon hallituksen ohjelma paukuttaa julkiseen talouteen miljardisopeutukset – Tiukennuksia ja säästötoimia jokaisen kohdalle, vain eläkeläiset ovat turvassa
Petteri Orpon (kok.) oikeistohallitus pitää kiinni kokoomuksen jo ennen vaaleja julistamasta kuuden miljardin sopeutustavoitteesta.
– Rahaa ei enää ole. Se, mikä meillä on, pitää käyttää fiksusti suomalaisten peruspalveluihin. Asioita ei voi kuitata enää velanotolla, tuleva pääministeri Orpo kertoi liitteineen 243-sivuisen hallitusohjelman julkaisutilaisuudessa perjantaina alkuillasta.
Orpon mukaan neljä miljardia kuudesta tehdään suorilla säästöillä. Säästöjä haetaan muun muassa leikkaamalla asumistuesta 350 miljoonaa euroa ja porrastamalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
Myös vuorotteluvapaamahdollisuus poistetaan. Sen säästö on noin 20 miljoonaa euroa.
Taloutta sopeutetaan myös indeksijäädytyksillä.
Vain eläkeläisten taloudet ovat käytännössä turvassa leikkaustoimilta.
Työllisyyteen tulossa massiivinen rakenneuudistus
Orpon mukaan hallitus satsaa vahvasti yrittäjien aseman parantamiseen.
– Työ syntyy yrityksissä ja yritysten edellytyksiä työllistää ihmisiä on parannettava.
Se tarkoittaa muun muassa lakko-oikeuden rajaamista ja ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuutta.
Myös paikallista sopimista lisätään.
Tuleva hallitus aikoo myös tehdä työllisyysreformin. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jatkossa valtakunnansovittelija ei voi antaa Suomen vientialojen linjasta poikkeavia sovintoesityksiä työtaisteluriidan ratkaisemiseksi.
Hallitusohjelman työllisyysvaikutukset ovat Orpon mukaan noin 80 000 uutta työpaikkaa.
– Työllisyystoimet ovat valtiovarainministeriön verifioimia. Uskomme, että niillä on tässä ja nyt oikeasti talouskasvua kiihdyttävä vaikutus. Uskon enemmän rakenteiden uudistamiseen kuin siihen, että kaadetaan vaan rahaa johonkin, Orpo sanoi.
Suomi tukee Ukrainaa, mutta suitsii muusta avusta
Perussuomalaisten puheenjohtajan, tulevan valtiovarainministerin Riikka Purran mukaan Suomi satsaa myös turvallisuuteen.
Hallitus lisää poliisien määrän 8 000:een.
– Lisäksi Suomen turvapaikkapolitiikkaa kiristetään muiden Pohjoismaiden tasolle, Purra kertoi.
Suomi aikoo leikata myös kehitysyhteistyörahoitusta.
Purran mukaan Suomen kehitystuki kohdentuu tulevalla hallituskaudella erityisesti Ukrainalle.
– Emme aio tukea Venäjän hyökkäyssotaa tukevia maita, Purra painotti.
Hän iloitsi myös painotuksesta perusopetukseen. Hallitus aikoo lisätä rahoitusta 200 miljoonalla.
– Lopetamme ryntäilyn ja palaamme perusasioiden ääreen. Tartumme kirjaan kännyköiden sijaan.
Ohjelman synnytys ei ollut helppoa
Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson vahvisti, ettei hallitusohjelma syntynyt helposti.
– Jokainen joutui tekemään kompromisseja, ja on siellä sellaisia päätöksiä, joita ei välttämättä puolueet tekisi tai joita jopa vastustaisivat, jos olisivat itse vastuussa.
Henrikssonin mukaan huolimatta kovasta talouspolitiikasta tuleva hallitus tekee myös hyviä asioita.
Yhtenä esimerkkinä hän nosti esiin jo viime kaudella hallituspuolueita repineen saamelaiskäräjälain uudistamisen.
– Aiomme uudistaa saamelaiskäräjälain yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa. Tätä eivät ole aiemmat hallitukset onnistuneet tekemään.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah nosti tulevan hallituksen toimista erityisesti esiin lapsiperhepolitiikan.
Hallitus aikoo keventää ansiotuloveroa painottaen sitä pieni- ja keskituloisiin korottamalla työtulovähennystä ja ottamalla käyttöön lapsikohtaisen korotetun työtulovähennyksen.
Orpon mukaan ansiotuloveron kevennys on mittaluokaltaan noin puoli miljardia.
Orpo: palkatonta sairauslomapäivää on dramatisoitu
Julkisuudessa paljon keskustelua aiheuttanut ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuus ei tulevan hallituksen mukaan ole niin dramaattista kuin miltä se kuulostaa. Töihin pakottamista on pidetty outona etenkin, kun muistissa on vastikään päättynyt koronapandemia.
– Se ei koske lapsen sairastamisesta johtuvaa poissaoloa, ja työehtosopimuksissa voidaan sopia asiasta toisin, Orpo vakuutti hallitusohjelman julkistamistilaisuudessa.
Purran mukaan tulevan hallituksen kaikki työllisyyteen liittyvät päätökset johtavat siihen, että yhä useampi suomalainen olisi työn piirissä mieluummin kuin sosiaaliturvan.
Ministerisalkut jaettu, nimet julkistetaan myöhemmin
Tuleva hallitus on myös sopinut jo ministerisalkkujaosta, mutta tulevien ministerien nimet julkistetaan vasta kokoomuksen ja perussuomalaisten osalta sunnuntaina.
Hallitukseen tulee kuitenkin 19 ministeriä.
Kokoomus saa pääministerin, kunta- ja alueministerin, ulkoministerin, sosiaaliturvaministerin, puolustusministerin, työministerin, kulttuuri- ja tiedeministerin sekä ilmasto- ja ympäristöministerin salkut.
Perussuomalaisten ministereitä tulevat olemaan valtiovarainministeri, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri, sosiaali- ja terveysministeri, elinkeinoministeri, oikeusministeri, sisäministeri sekä liikenne- ja viestintäministeri.
Rkp saa opetusministerin, Eurooppa- ja omistajaohjausministerin sekä liikunta-, urheilu- ja nuorisoministerin salkun kahdeksi vuodeksi, minkä jälkeen se siirtyy kristillisdemokraateille.
Kristillisdemokraatit saa rkp:n kanssa jaetun kaksivuotisen salkun lisäksi myös maa- ja metsätalousministerin salkun, jonka on arvioitu menevän puolueen puheenjohtajalle Essayahille.