Kotimaa

Orpon hallitus yrittää jättimäistä virastouudistusta, jossa Juha Sipilä epäonnistui – Ely-keskuksen ylijohtaja: "Nykyinen järjestelmä on sillisalaatti"

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen kaavailema jättimäinen uudistus aluehallinnon keskittämiseksi sisältää isoja riskejä, joskin nykyinen sekava järjestelmä kaipaa asiantuntijoiden mielestä selkeyttävää uudistamista.

Yksi riskeistä on ajankohta, koska edellisen, Sanna Marinin (sd.) hallituksen uudistukset ovat nekin vasta alussa.

Aika ei ole paras mahdollinen isolle uudistukselle, sillä hyvinvointialueuudistus on ollut voimassa vasta lyhyen aikaa, arvioi Turun kaupungin tutkimusjohtaja, aluekehityksen asiantuntijana tunnettu Timo Aro. Käynnissä on lisäksi merkittävä te-palveluiden uudistus, jossa työ- ja elinkeinopalvelut siirretään kuntien vastuulle.

– Nämä ovat sen luokan reformeja, että tuntuu vähän "vaaralliselta" lähteä tässä tilanteessa toteuttamaan aluehallintoon liittyviä uudistuksia, Aro sanoo.

Hallitusohjelman mukaan valtion aluehallintoa aiotaan uudistaa niin, että lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävät keskitetään uuden, monialaisen viraston alle. Virastoon aiotaan yhdistää aluehallintovirastot, Valvira ja osa ely-keskusten tehtävistä. Samantyyppistä uudistusta yritettiin myös Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikaan vuosina 2015–2019, mutta yritys kaatui yhdessä maakuntauudistuksen kanssa.

Aalto-yliopiston tuotantotalouden professori Paul Lillrankin mukaan keskittämällä voidaan luoda tehokkuutta erikoistumista vaativissa toiminnoissa, kuten rekrytoinnissa tai it-tuessa. Keskittämisen vaikutuksia on kuitenkin hankala tutkia, koska joissakin toiminnoissa siitä on hyötyä ja toisissa haittaa. Jos kaksi virastoa lyödään yhteen, huipulle syntyy väistämättä uusi hallinnollinen kerros.

"Aika on kypsä"

Aika on kypsä kaavaillulle uudistukselle, arvioi Varsinais-Suomen maakuntajohtaja, Lounais-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajanakin toiminut Kari Häkämies. Valtakunnallisesta virastosta puhuttiin jo hänen ylijohtajan pestinsä aikaan, mutta tuolloin sosiaali- ja terveysministeriö ajoi vielä Valviran jättämistä omaksi erilliseksi yksikökseen.

Hallitusohjelman kirjausta Häkämies pitää järkevänä. Sisä- ja oikeusministerinäkin toimineesta kokoomuslaisesta Häkämiehestä on tärkeää, ettei Suomeen jää kahta erillistä valvontaorganisatiota. Kuitenkin vasta käytäntö näyttää, miten uudistus onnistuu.

Aluehallintouudistuksen toteuttamiselle ja toimeenpanolle tulisi Aron mielestä antaa työrauha ja riittävästi aikaa. Hän arvioi, että 2030-luvulla kuntien ja hyvinvointialueiden määrää sekä aluehallinnon tehtävien työnjakoa jouduttaneen joka tapauksessa tarkastelemaan kriittisesti. Hänestä aluehallinnon uudistus kannattaisi toteuttaa vasta sen yhteydessä.

Muutos voisi mahdollistaa tasapuoliset palvelut kaikille

Tällä hetkellä kolmessa Suomen ely-keskuksessa hoidetaan vain yhden tai kahden vastuualueen tehtäviä, ja muut niiden tehtävät hoidetaan jossain isommassa, niin sanotun "täyden palvelun" ely-keskuksessa. Varsinais-Suomen ely-keskuksen ylijohtaja Olli Madekivi luonnehtii rakennetta epäselväksi asiakkaille.

– Kyllä tämä vähän sillisalaatti on ollut tämä nykyinen järjestelmä, ihan hyvä että lähdetään kehittämään ihan reippaasti tässä vaiheessa.

Uudistuksessa pienet ely-keskukset luultavasti yhdistettäisiin isompien kanssa, jotka sitten korvattaisiin elinvoimakeskuksilla. Tarkoituksena on, että kaikkialla olisi tasapuoliset palvelut ja käytännöt.

Lupa- ja valvontakäytäntöjä voidaan Häkämiehen mukaan yhdenmukaistaa liikaakin. Jos kaikki päätökset tehdään samalla kaavalla, ei paikallistuntemukseen perustuvalle harkinnalle jää sijaa. Hän kertoo esimerkkinä, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on aikanaan määritellyt, kuinka iso vanhainkodin huoneen on oltava.

– Yhtäkkiä meillä on mummoja ja paappoja tuolla pientareella, kun joku huone on liian pieni ja täytyy ottaa seinä pois, niin puolet menettää paikkansa, Häkämies sanoo.

Lillrankin mukaan aluetietämyksen vähentymisen riski on lähtökohtaisesti aina olemassa, kun jotain keskitetään, sillä välimatka kentälle kasvaa ja kommunikaatio heikkenee.

Aro huomauttaa, että paikkasidonnaisen tiedon hankkiminen ei enää nykyaikana ole kiinni toimipisteen sijainnista, vaan sitä voidaan tarvittaessa hankkia sähköisesti.

Aluehallinnon uudistukselle on tilausta

Uudistukselle on haastateltavien mukaan tarvetta, sillä Suomessa on paitsi päällekkäisiä aluehallintomalleja ja tehtäviä, myös paljon viranomaisia.

Aron mukaan muutos tulisi todennäköisesti vaikuttamaan etenkin yrityksiin ja erilaisiin tukiin, lupiin ja valvontaan. Hallinnon ja toimipaikkojen sijainnilla ei ole niiden kannalta suurta merkitystä.

Häkämies on toiveikas, että lupa-asioiden käsittely tulee uusien, keskitettyjen virastojen myötä helpottumaan entisestä. Hänestä lupien käsittelyyn on tarvittaessa ohjattava lisäresursseja jo vihreän siirtymänkin vuoksi.

– Jos katsoo asiaa yritysten ja elinkeinoelämän näkökulmasta, niin tietysti kaikki sellaiset toimintamallit ja käytännöt, jotka tuo luvitukseen, valvontaan ja viranomaistehtäviin notkeutta, ketteryyttä ja nopeutta on varmaan tervetulleita, Aro summaa.

Keskittämistä perustellaan Lillrankin mukaan yleensä päällekkäisyyksillä, jotka voidaan keskittämällä saneerata pois ja siten lisätä tehokkuutta. Tällä perusteltiin myös Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillinen korkeakoulun yhdistämistä Aalto-yliopistoksi.

Tätä ei hänen tietonsa mukaan koskaan tapahtunut, koska päällekkäisyydet olivat varsin vähäisiä.

– Jos se nyt on tarkoitus, että lisää hillotolppia, niin silloinhan se tietysti hyödyttää niitä, jotka tällaista ajaa, mutta ei välttämättä veronmaksajaa sitten, Lillrank nauraa.

Aluehallintovirasto ja Ely-keskus epätietoisia uudistuksen käytännön toteutuksesta

Aluehallintovirastossa ja ely-keskuksessa ei vielä tiedetä, mitä valtion aluehallinnon uudistus konkreettisesti tarkoittaa, sillä asiaa on tuskin ehditty käsittelemään vielä poliittisestikaan.

– Sehän on ollut pitkin kevättä tiedossa, että kyllä aluehallintoa ollaan tässä yhteydessä rakentelemassa uudelleen ja sitä on ehkä pääosin pidetty hyvänä, kertoo Varsinais-Suomen ely-keskuksen ylijohtaja Olli Madekivi.

Madekiven mukaan ely-keskuksessa kysymyksiä nostattaa erityisesti kirjaus, jonka mukaan uuteen monialaiseen virastoon yhdistetään ely-keskusten y-vastuualueen tehtävät eli ympäristöasiat. Y-vastuualueella on lisäksi valtakunnallisia erikoistumistehtäviä ja vain yhteen ely-keskukseen keskitettyjä tehtäviä kuten lajisuojelun poikkeamislupia. Elyssä ei kuitenkaan vielä tiedetä, mitä nämä tarkoituksenmukaiset tehtävät olisivat.

Aluehallintovirastossa uudistuksesta ollaan huolissaan. Lapin aluehallintoviraston ylijohtaja Kaisa Ainasojan mukaan huolta herättää etenkin se, miten käy alueelliselle läsnäololle ja lähipalveluille. Hänestä mahdolliset muutokset tulisi tehdä muilla keinoin.

– Tämä uusi keskusvirasto ei ole aluehallintovirastojen toiveiden mukainen. Kyllähän me oltaisiin toivottu, että meillä olisi jatkossakin ollut aitoa valtion aluehallintoa, hän sanoo.