Mielipiteet

Outi Airolan kolumni: Riikka Purran mukaan kulttuuri on luksusta — Eikö leivän kylkeen tarvitakaan enää sirkushuveja kuten muinoin Roomassa?

Olen sen ikäinen, että koulussa luettiin latinaa ja monet nerokkaat hokemat ovat painuneet mieleen. Leipää ja sirkushuveja! Panem et circenses! Sillä tarkoitettiin antiikin Roomassa tilannetta, jossa kansa oli luopunut vallastaan ja sai keisarilta vastineeksi leipää ja sirkushuveja. Sittemmin on ajateltu, että kansa pysyy tyytyväisenä, jos raha riittää ruokaan ja sielua ravitseviin rientoihin. Niitä voi kutsua myös kulttuuriksi.

Riikka Purra on pärjännyt tenteissä hyvin, hän on sanavalmis ja osaa tuoda puolueen agendan hyvin esille. Meillä on nyt perussuomalainen puolue, joka esittää erilaista vaihtoehtoa tulevaisuuden Suomelle. Kymmenien vuosien tylsän konsensuksen jälkeen on tavallaan piristävää, että joku vastustaa maahanmuuttoa ja ilmastonmuutosta, aikoo leikata byrokratiaa ja lopuksi halkoo vielä olohuoneessa vaanivan kulttuuri-jättiläisen. “Kyllä siihen pitää voida koskea!” vaatii Purra.

Moni veti herneet nenään Purran puheista. Samaan aikaan kulttuuririntamalla on haukuttu lyttyyn Kiira Korven runokirja. En tiedä miten nämä liittyvät toisiinsa, paitsi että Kiira Korven runo “vittusaatanaperkele” kuvastanee kulttuurin ystävien tuntoja.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Olen Purran kanssa samaa mieltä siitä, että kaikesta pitää voida puhua. Siitäkin, että kulttuuri nielee vain alle prosentin kansakunnan budjetista. Se on hirvittävän vähän, kun ajatellaan kuinka laajasti kulttuuri meitä ympäröi. Astut ovesta ulos, niin kirjasto vaanii nurkan takana, baarissa hyökkää vastaan sähkökitara, radio ja tv ahdistavat elokuvilla, keskusteluilla ja musiikilla joka kanavalta. Jos syömmekin leipää, hengitämme kulttuuria. Osa siitä ärsyttää — Purraa varmaankin korkeakulttuuriksi mainittu ooppera. Kaikkea ei kuitenkaan ole pakko syödä. Suomalainen voi jättää kulttuurilautasen reunalle liian hankalasti nieltävät aariat ja kurkkuun takertuvat dokkarit. Kukaan ei syytä mistään, vaikka valitsisi vain Sohvaperunat ja Salkkarit.

Luulenpa, että Purralta pääsi lapsus (lat. = virhe, erhe). Annetaan se anteeksi ja haetaan lohtua vaikka Kiira Korven runokirjan Auts-osiosta. Ja koko poliittiselle johdolle evääksi: kansaa voi johtaa vain tarjoamalla leivän lisäksi sirkushuveja.

Kirjoittaja on Keskipohjanmaan toimittaja.

Haluatko jatkaa keskustelua? Lähetä mielipiteesi tästä linkistä aukeavalla lomakkeella.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä