Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus: Alanvaihto luonnollinen osa työkulttuuria – Työvoimapulan merkit yhä selvemmät

Hoitoalaa pidetään kutsumusammattina ja sitä se on ollutkin. Ajat ovat kuitenkin muuttumassa. Nykyään ammattiin valmistuva nuori ei välttämättä jatka ensimmäiseksi valitsemallaan alalla, vaan vaihtaa luontevasti uuteen työhön, jos siltä tuntuu.

Aikaisemmin vakituisen työpaikan uskottiin tarjoavan onnen avaimet. Työelämä on kuitenkin tarjonnut yhä enemmän pätkätöitä. Moni nuori aikuinen ei enää edes tavoittele vakituista työpaikkaa, vaan kokee sen jopa liian sitouttavana vaihtoehtona.

Hoitoalan matalapalkkaus on ollut pysyvä ilmiö sitoutuneiden työntekijöiden ansiosta. Suurten ikäpolvien eläköityessä tilalle ei kuitenkaan enää ole tulossa vastaavia yhden alan kirkasotsia, vaan omaan työhönsä realistisesti suhtautuvia hoitajia. Kun työ kuormittaa yhä enemmän, mutta palkkausta ei ole saatu kohdilleen lakkoilusta huolimatta, sote-alan tulevaisuudennäkymät ovat enemmän kuin huolestuttavat.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelun (Skhole) mukaan peräti 60 prosenttia uusista aloittavista hoitajista lopettaa ensimmäisen viiden työvuoden jälkeen. Me kaikki ymmärrämme ilman yhtäkään asiasta tehtyä tutkimusta, että tällainen trendi vaikuttaa haitallisesti muun muassa terveydenhuollon palveluiden tuottamiseen tulevaisuudessa.

Työvoimapulasta on tulossa vuosi vuodelta suurempi ongelma muillakin aloilla ja myös Keskipohjanmaan ilmestymisalueella. Esimerkiksi Kokkolan Kipin suurteollisuusalueella, jonka yritykset työllistävät nyt suoraan 2 400 työntekijää, on arvioitu enimmillä muodostuvan 2000 uutta työpaikkaa. Työntekijöitä rekrytoidaan nyt ympäri Suomea, kohta myös ulkomailta.

Jos ja kun suurteollisuusalueen työpaikat täytetään, ne kasvattavat myös sote-palveluiden tarvetta. Moni hoitaja on kuitenkin vaihtamassa luontevasti työpaikkaa juuri tehtaalle, jonka työ tuntuu enemmän vain työltä. Se ei seuraa tekijäänsä kotiin. Palkkakin on parempi.

Suomi tarvitsee Kevan mukaan vuoteen 2030 mennessä 30 000 uutta hoitajaa poislähteneiden tilalle. Myös lastentarhanopettajista on tälläkin hetkellä noin 6 000 osaajan pula maanlaajuisesti. Erityisopettajia kaivattaisiin noin 2 480 täyttämään nyt avoinna olevia vakansseja. Lastentarhanopettajien tarve on kasvanut parilla tuhannella, erityisopettajien vaje on pysynyt ennallaan viime vuosina.

Northvoltin akkutehdas lahden toisella puolen tarvitsee myös työntekijöitä. Ruotsissa ollaan vihreän siirtymän alalla askelta pidemmällä kuin Kokkolassa. Ylen toukokuussa julkaiseman jutun mukaan Skellefteåssa uskotaan, että Suomestakin saadaan sinne tuhatkunta työntekijää.

Northvolt työllistää nyt 1 700 henkeä, ja parin vuoden kuluttua työntekijämäärä nousee parhaimmillaan viiteentuhanteen. Kaupungissa eletään aikaa, joka on tulossa Kokkolaankin. Olisiko meidän täällä lahden toisella puolen syytä seurata tilannetta ja ottaa oppia läntisestä naapurimaasta? Miten siellä pyritään ratkaisemaan hurjan nousun mukanaan tuomat ongelmat?

Ruotsalaiskaupungin kasvu on tapahtunut niin nopeasti, että pulaa on esimerkiksi kouluista, päiväkodeista ja asunnoista. Tämän seurauksena asuntojen hinnat ovat nousseet rajusti. Lyhyitä jaksoja tekeville rakennusmiehille on jouduttu rakentamaan parakkikyliä.

Kun puhutaan näin hurjasta työvoimapulasta, ei voida ohittaa työvoimaperäisen maahanmuuton merkitystä. Tätähän Northvolt ja Skellefteåkin on jo toteuttanut järjestämällä rekrykiertueen Suomen länsirannikolla. Suomen ei ole mitään syytä olla sulkemassa oviaan ulkomaisilta työntekijöiltä.

Pääkirjoitukset ovat Keskipohjanmaan kannanottoja, jotka kuvastavat lehden periaatelinjaa. Kirjoitukset laatii Keskipohjanmaan toimitus.