Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus: Kirjastojen omatoimisesti avautuvat ovet ja elektronisesta aineistosta maksettava lainauskorvaus on tulevaisuutta

Kaikkien Suomen kirjastojen kokoelmissa on yhteensä 31,8 miljoonaa kirjaa, äänitettä, videota ja muuta lainattavaa aineistoa. Teoksien äärelle meillä jokaisella on pääsy.

Kirjastot pitävät julkisina paikkoina ovensa auki ja yleistynyt mahdollisuus kirjastossa vierailuun oman pin-koodin avulla on tärkeä osa palvelua. Omatoimikirjastojen käyttäjiksi eivät tosin nuorimmat pääse. Yleistä on, että alle 15-vuotiaat voivat käyttää omatoimikirjastoja vain täysi-ikäisten seurassa. Kukaan ei kuitenkaan ylhäältä määrää ikärajaa omatoimikirjastoon, joten ovien avautumisesta päätetään kunta tai kirjastokohtaisesti.

Ilta-aikaan avautuvat kirjaston ovet ovat luksusta, ja nykyaikainen palvelu, joka on tulevaisuudessa maaseutukirjastojen elinehto.

Elinvoimainen kirjasto on oman yhteisönsä olohuone. Kuten monessa muussakin tilastossa, myös kirjastojen vuositilastoissa korostuu pienten maaseutukuntien palveluiden hinta. Keskipohjanmaan vaikutusalueen kunnista pienimpien toimintakulut asukaslukuun suhteutettuna olivat viime vuonna satasen luokkaa. Yhden suurimman, Ylivieskan kirjaston palvelut tuotetaan puolella tästä, eli toimintakulut asukaslukuun suhteutettuna olivat 55 euroa. Kokkolassa summa oli 63 euroa, mikä on maan keskiarvon tuntumassa.

Epäkohtana maksetussa lainauskorvauksessa on ollut kirjailijoille se, että elektronisesta aineistosta ei ole maksettu korvauksia. Asiaan on tullut kuitenkin parannus ja Opetus- ja kulttuuriministeriö on varannut myös sähköisesti lainatuille kirjoille oman määrärahansa.

Kirjastojen ahkera käyttäjä tukee myös tekijöitä. Suomessa maksetaan Sanaston kautta tekijänoikeuskorvausta tehdyistä lainoista. Korvaussumma riippuu teoksesta, mutta ykköstuotteen, romaanien ja tietokirjojen tekijöille maksettiin viime vuonna lainauskorvausta 0,31 senttiä tehdystä kirjastolainasta. Saajia oli reilut 12 000 ja heille jaettiin viime vuonna 8,6 miljoonaa euroa tekijänoikeuskorvauksia. Lainauskorvausta on maksettu Suomessa vuodesta 2017 lähtien ja siitä on muodostunut tärkeä osa kirjailijoiden tuloja. Lainauskorvaus kannustaa tekemään kirjoja, joita yleisö haluaa hanakasti lukea.

Epäkohtana maksetussa lainauskorvauksessa on ollut kirjailijoille se, että elektronisesta aineistosta ei ole maksettu korvauksia. Asiaan on tullut kuitenkin parannus ja Opetus- ja kulttuuriministeriö on varannut myös sähköisesti lainatuille kirjoille oman määrärahansa. Viime vuonna e-kirjoja lainattiin Suomessa 1,6 miljoonaa kertaa, joten tekijänoikeuskorvaus on kovasti odotettu. Myös lainatut äänikirjat tulevat nyt korvauksen piiriin.

Kaupalliset äänikirjapalvelut ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan. Hyvä on, että kirjoja kulutetaan ääniformaatissa yhä vain enemmän.

Kaikkea ei tarvitse omistaa, voi lainata. Siksi kirjastojen pitää keskittyä ydintoimintoonsa: avoimiin omatoimisesti avautuviin oviin sekä mielenkiintoiseen kokoelmaan. Uutuuskirjat kirjastojen kokoelmissa ovat tärkeitä, mutta niin myös e-kirjat ja äänikirjat kaikkien saatavilla.

Pääkirjoitukset ovat Keskipohjanmaan kannanottoja, jotka kuvastavat lehden periaatelinjaa. Kirjoitukset laatii Keskipohjanmaan toimitus.