Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus: Kokkolan kaupunginjohtajaksi valittiin vanha tuttu ‒ Stina Mattilan vahvuutena ovat valmiit hyvät kontaktit liike-elämään ja valtionhallintoon

Kokkolan kaupunginjohtajaksi valittiin virkaa jo seitsemän vuotta luotsannut tuttu nimi Stina Mattila. Hänen vastaehdokkaansa loppusuoralla olivat Ylivieskan kaupunginjohtaja Maria Sorvisto ja Kruunupyyn vs. kunnanjohtaja Marcus Henricson. Vaikka loppusuoralla oli kolme kandidaattia, valtuustolla oli mahdollisuus äänestää suljetussa lippuäänestyksessä ketä tahansa 12 hakijasta.

Stina Mattilan valinta kiteytyi oikeastaan vain yhteen kysymykseen. Mitä lisäarvoa enemmän joku toinen ehdokkaista olisi Kokkolalle tuonut. Tätä kysymystä miettineelle vastaus oli lopulta varsin selkeä.

Kokkolassa kaupunginjohtaja on eräänlainen käyntikortti muualle kotimaahan ja ulkomaille. Hän edustaa ja hän pitää yllä kontakteja liike-elämään, muihin kuntiin ja valtionhallintoon. Kaupunginjohtajaehdokkaista Stina Mattilalla oli tässä suhteessa jo valmiina kaikki se laaja suhdeverkosto, jota kilpailijoiden olisi pitänyt rakentaa ja luoda ehkä jopa seuraavat pari vuotta.

Kokkolan näkymät kehittyvänä kaupunkina ovat poikkeuksellisen myönteiset. Eritoten työ Kokkolan rannassa orgaanisen kemian eurooppalaisena keskuksena näkyy. Kokkolan asema ei ole ollut eikä ole itsestään selvyys. Kaupungin virkakoneisto Mattilan ja kehitysjohtaja Jonne Sandbergin johdolla on työskennellyt uutterasti. Tietenkään kaupunki ei voi yritysten ja niiden työntekijöiden puolesta toimia, mutta kyllä se voi luoda puitteita ja tasoittaa tietä yritysten menestykselle.

Silti Kokkolan kaupunginjohtajan valinta ei ollut läpihuutojuttu. Kaikki hyvät hakijat olivat vakavasti harkinnassa. Jokaisella oli hyvät puolensa ja jokaisella olisi varmasti ollut lisäarvoa Kokkolan johdossa. Silti yksi oli valittava ja sen jälkeen häntä on koko valtuuston ja henkilökunnan tuettava, vaikka äänestystulos oli tiukka.

Stina Mattila ei jouda paljoa valintaansa juhlimaan. Töitä riittää. On ennen kaikkea varmistettava, sadat kaavaillut uudet työpaikat syntyvät. Siinä työssä tarvitaan toimivaa ja tehokasta tiimiä, sillä yksin kaupunginjohtaja ei kehitystyötä voi tehdä. Elinkeinojen kehittämisen lisäksi on turvattava työllisyyttä ja kaupungin laajasta koulutusverkostosta on pidettävä huolta unohtamatta kaupunkilaisten virkistysmahdollisuuksia. Vaikka sote-palvelut siirtyvät hyvinvointielueille, kunnilla on edelleen vahva tehtävä yhteiskunnan kehittämisessä.

Pääkirjoitukset ovat Keskipohjanmaan kannanottoja, jotka kuvastavat lehden periaatelinjaa. Kirjoitukset laatii Keskipohjanmaan toimitus.

Haluatko jatkaa keskustelua? Lähetä mielipiteesi toimitukseen tästä linkistä aukeavalla lomakkeella.