Mielipiteet

Paula Sihdon mielipidekirjoitus: Hoitajapulaan tulee saada ratkaisu — Ydinkysymys on Suomen alhainen panostus soteen

Kansalaisten perustuslain mukainen oikeus hoitoon on vaarantunut. Terveysasemia, sairaaloiden osastoja ja kokonaisia vanhuspalveluyksiköitä suljetaan, leikkauksia siirretään ja aikoja perutaan. Tulevana kesänä sote-alan työpaikoilla on ennennäkemätön pula koulutetuista sosiaali- ja terveydenhuollon sijaisista. Tehohoitajia puuttuu satoja.

Tilanne on ollut jo pitkään huolestuttava. Mm. Euroopan komissio on jo aiemmin suosittanut Suomea puuttumaan alan henkilöstöpulaan ja varmistamaan järjestelmän kantokykyä. Tässä vakavassa maailmantilanteessa hyvinvointiyhteiskunnan ydintoiminnot, kuten toimiva terveydenhuolto, korostuu entisestään. Se on osa kokonaisturvallisuutta, joka tulisi toimia ongelmitta kriisienkin keskellä.

Hoitajapula on karu myös lukujen valossa. Väestön ikääntyminen lisää hoitohenkilöstön tarvetta. Pelkästään vanhuspalveluihin arvioidaan tarvittavan 30 000 työntekijää lisää tällä vuosikymmenellä. Lisäksi on korvattava lähivuosina eläkkeelle siirtyvä hoitohenkilöstö, joita on n. 40 000. Tulevaisuus näyttää vieläkin pelottavammalta, kun hoitoalan koulutuksiin ei enää hakeuduta entisessä määrin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Suomi käyttää sosiaali- ja terveydenhuoltoon miljardeja vähemmän rahaa kuin Ruotsi, Norja ja Tanska. OECD:n mukaan Suomi käytti vuonna 2020 sosiaali- ja terveydenhuoltoon 9,6 % bruttokansantuotteestaan, kun Ruotsi käytti 11,4 %. Yhden prosenttiyksikön ero merkitsee rahassa noin 2,5 miljardia euroa.

Hoitajapulan ja sote-palveluiden on annettu ajautua tähän pisteeseen vuosien kuristamisella ja säästöillä. Kansalaisten oikeus hoitoon ei toteudu, ja järjestelmä horjuu pahasti. Se mihin Suomella ei ole varaa, on menettää hoitajat.

Ydinkysymys on Suomen alhainen panostus sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Jos Suomi käyttäisi saman osuuden kuin Ruotsi OECD-vertailussa, Suomen tulisi lisätä 4,2 miljardia sote-sektorille. Säästämiseen ei siis ole varaa.

Palkkauksen parantamisen sanotaan olevan työmarkkina-asia erityisesti poliitikkojen mielestä. Mutta yhtä lailla se on valtiovallan ja päättäjien asia, varsinkin, kun hyvinvointialueiden rahoitus tulee jatkossa suoraan eduskunnan päättämästä budjetista. On tärkeää, että eduskunnassa on sosiaali- ja terveydenhuollon tuntevia asiantuntijoita.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kirjoittaja on kansanedustajaehdokas (kesk.) Seinäjoelta.

Haluatko kommentoida juttua? Lähetä toimitukselle viesti tästä linkistä aukeavalla lomakkeella.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä