Paikallisuutiset

Pedersöreläisellä Fresh Servantilla on työntekijöitä lähes 30 maasta – Työkielenä käytetään ruotsia, suomea tai englantia

Pedersöreläisen elintarvikealan yrityksen Fresh Servantin konttorin käytävällä on taulu, jossa lukee: ”We come from all around the world” (Me tulemme kaikkialta maailmasta).

Taulussa on valtiollinen maailmankartta, johon on painettu 27 nuppineulaa. Näin monen valtion edustajista yrityksen henkilökunta koostuu.

Salaattitehtaan reilusta neljästäsadasta työntekijästä noin 70 on taustaltaan ulkomaalaisia.

– Ei meillä puhuta kansallisuuksista, olemme kuin yhtä perhettä, sanoo Fresh Servantin henkilöstöpäällikköPaula Bodbacka.

”Ei meillä puhuta kansallisuuksista, olemme kuin yhtä perhettä.” Paula Bodbacka Fresh Servantin henkilöstöpäällikkö

Työntekijöitä on tullut lähes kaikista maapallon osista. Toiset ovat tulleet Suomeen opiskelemaan, toiset ovat saapuneet perheensä mukana.

Jotkut ovat tulleet ulkomailta suoraan yritykseen töihin.

– Me emme ole tietoisesti vaikuttaneet kehitykseen. Se on vain mennyt näin, sanoo Bodbacka.

­– Kaikki työntekijämme ovat hakeneet meille töihin ja käyneet haastatteluprosessin läpi. Sopiva profiili, osaaminen ja tahtotila ratkaisevat.

KosovolaistaustainenDiamant Gjyshinca saapui Suomeen kahdeksan vuotta sitten.

Hän kertoo viihtyvänsä erinomaisesti Suomessa ja työpaikassaan.

– Muuten olisin jo lähtenyt. Aion jäädä tänne pysyvästi, hän lupaa.

Suomen kansalaisuushakemus on jo vetämässä.

Koti-ikävä ei ole käynyt ylivoimaiseksi edes kotimaan matkoilla, joita hän tekee kerran vuodessa.

Suomen kaunis luonto yksi syy, toinen syy on palkkataso.

– Kosovossa maksetaan tyypillisesti 350 euron nettopalkkaa kuukaudessa. Kun palkasta vähentää sähkö- ja vesilaskut, jäljelle jää noin 250 euroa käyttörahaa, hän kertoo.

Bodbacka kuvailee työpaikkansa kieliasennetta suvaitsevaksi, eikä muunlainen asenne olisikaan mahdollinen.

– Tietenkin olisi hyvä osata joko suomea tai ruotsia, koska suurin osa ohjeistuksista tapahtuu näillä kielillä. Koneita ja laitteita on paljon, sanoo Bodbacka.

Elintarviketehtaassa hygieniaosaaminen ja elintarviketurvallisuus ovat keskeisellä sijalla työnteossa.

Työtä on kyettävä tekemään turvallisesti, joten turvallisuusmääräykset pitää pystyä omaksumaan ja ymmärtämään.

Bodbacka painottaa, että keneltäkään ei vaadita täydellistä kielitaitoa. Työntekijät valitsevat kahdesta kotimaisesta kielestä sen, joka tuntuu heistä vahvemmalta.

– Se helpottaa, jos osaa jompaa kumpaa kotimaista kieltä. Toki meillä on ryhmä, joka puhuu englantia. Heidän kanssa käymme asiat läpi englanniksi.

Vaikka yksittäiset työntekijät eivät osaa mitään näistä kolmesta kielestä, se ei aiheuta ylitsepääsemättömiä esteitä.

Aina löytyy joku samalta kielialueelta saapunut työntekijä, joka voi auttaa viestinnässä.

– Kaikkien työntekijöiden kanssa käydään sama perehdytysprosessi, tulit sitten Suomesta tai ulkomailta.

Ulkomaalaisia työntekijöitä on yhä useammassa suomalaisessa yrityksessä. Tilanne on sama myös Pietarsaaressa.

– Esimerkiksi Nautorille on syntynyt pieni espanjalainen veneenrakentajien yhdyskunta, sanoo Pietarsaaren elinkeinokeskus Concordian toimitusjohtajan Jarl Sundqvist.

Hänen mukaan työperusteinen maahanmuutto on välttämättömyys työvoimapulan helpottamiseksi, koska syntyperäisillä nuorilla on taipumuksena hakeutua muualle.

– Heitä lähtee erityisesti Etelä-Suomeen ja Tukholman seudulle. Yksi vahva kilpailija on Vaasa, sanoo Sundqvist.

Concordia selvittää parhaillaan oman alueensa yritysten työntekijätarvetta ammattikunnittain.

Selvityksestä koostetaan parhaillaan raporttia.

Gallup: Mikä on parasta Suomessa?

KOMMENTTI