Kotimaa

Pekka Haavisto hamuaa presidentiksi valitsijayhdistyksen kautta

Toimitusministeristön ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) pyrkii presidentiksi valitsijayhdistyksen kautta. Haavisto kertoi asiasta tiedotustilaisuudessa.

Haavisto on ehdokkaana kolmatta kertaa. Kaksissa edellisissä vaaleissa hän on jäänyt vaaleissa toiseksi. Vuonna 2012 hän hävisi Sauli Niinistölle toisella kierroksella, ja vuonna 2018 Niinistö voitti suoraan ensimmäisellä kierroksella.

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestetään ensi vuonna 28. tammikuuta ja mahdollinen toinen kierros 11. helmikuuta.

Tähän asti ainoa varmistunut presidenttiehdokas oli Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo.

Haaviston mukaan yksityisistä ihmisistä koostuva tukiyhdistys alkaa kerätä tänään kannattajakortteja presidenttiehdokkaan asettamiseksi.

– Presidentinvaali on mitä suurimmassa määrin henkilövaali. On tärkeää, että kampanjaan voi tulla mukaan puoluekantaan tai ikään katsomatta. Siksi koen luontevaksi valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi ryhtymisen, Haavisto sanoo.

65-vuotias Haavisto uskoo, että energiaa ja virtaa tehtävän hoitamiseen riittäisi. Hän joutui kuitenkin arvioimaan omia voimavarojaan ennen lupautumista ehdokkaaksi.

– Ihmisillä pitää olla energiat kunnossa aina uusiin tehtäviin suunnattaessa. Totta kai tätä joutuu tässä miettimään.

Hän uskoo, että pystyisi hyödyntämään presidenttinä urallaan hankkimaansa laajaa kokemusta. Hän on toiminut politiikassa jo pitkään ja viimeksi ulkoministerin roolissa neljä vuotta.

Haavisto kertoi aivan hämmästyneensä, että Nato-ulkoministerien kokouksessa hän oli toisena Norjan kuninkaan kättelyvuorossa. Jonoon asettaudutaan järjestykseen sen mukaan, kuinka kauan on palvellut ulkoministerinä.

– Olin itsekin vähän hämmästynyt, kun katsoin taakseni, että siellähän seisoo (Antony) Blinkenit ja muut siellä kaukana takana.

Häneltä kysyttiin tiedotustilaisuudessa, kuinka suuri rooli hänen puolisollaan Antonio Floresilla tulisi olemaan hänen rinnallaan kampanjoinnissa.

– Antonion toivomus oli, että hän olisi mahdollisimman vähän mukana ja hoitaisi omat työnsä ja tehtävänsä. Hänellä on ollut sen verran kansainvälisiä töitä omalla alallaan viime aikoina.

Haavisto totesi, että on nykyaikaa, että presidenttien puolisoilla on oma ammatti ja omat työt.

Haavistolta kysyttiin, mikä on hänen kantansa mahdollisiin perustuslain muutoksiin Nato-jäsenyyden myötä. Julkisuudessa on ollut jonkin verran keskustelua siitä, pitäisikö pääministerin valtaa ulkopolitiikassa kasvattaa presidentin kustannuksella.

Nykyisen perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

– Siinä ei ole väliviivaa eikä taukoa, Haavisto sanoi.

Hän viittasi mitä todennäköisimmin nykyisen presidentin Sauli Niinistön sanomisiin. Niinistö on sanonut, että hän pitää aina pienen tauon ennen kuin sanoo "yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa".

Haaviston mukaan olisi hyvä pohtia Nato-jäsenyyden vaikutuksia presidentin tehtäviin. Hän kuitenkin muistutti, että muutokset presidentin tehtäviin edellyttävät perustuslain muuttamista, joten muutokset voivat koskea vasta vuonna 2030 valittavaa presidenttiä.

Toukokuun loppupuolella julkaistussa Helsingin Sanomien presidenttikyselyssä 36 prosenttia kansasta piti Haavistoa hyvänä valintana seuraavaksi presidentiksi. Toiseksi suosituin oli Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn (kesk.).

Haaviston presidentinvaalikampanjaa on pohjustettu rekisteröimällä yhdistysrekisteriin uusi yhdistys. Yhdistys on nimeltään Mahdollisuuksien Suomi 2030.

Yhdistyksen hallituksessa ovat muun muassa europarlamentaarikko Ville Niinistö ja Olli Muurainen, joka on aiemminkin ollut mukana Haaviston presidentinvaalikampanjoissa.

Yhdistyksen sääntöjen mukaan sen tarkoituksena on "toimia suomalaisen yhteiskunnan, kulttuurin ja demokratian vahvistamiseksi ja siinä tarkoituksessa tukea näitä tarkoitusperiä edistävän henkilön tulemista valituksi tasavallan presidentin vaalissa".