Paikallisuutiset

Pietarsaaren stadionhanke oli pitkään unelmahöttöä, mutta nyt esillä on toteuttamiskelpoinen idea: "Jos kaikki menee nappiin, stadion valmistuu kahden tai kolmen vuoden kuluttua"

PIETARSAARI

Pietarsaarelaiset jalkapallon ystävät ovat seuranneet kateellisina jalkapallostadioneiden tuloa Vaasaan ja Seinäjoelle. Seuraavaksi vuorossa on Kokkola.

Pietarsaaressa jalkapalloa seurataan yhä juoksuratojen takaa keskuskentän karuilta lehtereiltä.

Jalkapallostadionin rakentaminen nousi Pietarsaaressa isoksi puheenaiheeksi viisi vuotta sitten, kun Componentan ja kaupungin järjestämällä ideakilpailulla haettiin ideoita Siikaluodon vanhan valimoalueen muuttamiseksi uudeksi kaupunginosaksi.

Jos kaikki menee nappiin, stadion valmistuu kahden tai kolmen vuoden kuluttua. Liga Jaron toimitusjohtaja Fredrik Haga

Stadionin istuttaminen vanhoihin tehdasrakennuksiin oli mahtipontinen idea, eikä hanke lähtenyt koskaan liikkeelle.

Taustatyötä on tehty kuitenkin koko ajan siitä huolimatta, että Jaro putosi liigasta ja on vakiintumassa Ykkösen seuraksi.

Nyt katseet on käännetty Länsikentän suuntaan. Länsikenttä sijaitsee urheilutalon takana, keskuskentän ja Tellushallin välittömässä läheisyydessä.

Kesällä 2010 Länsikentälle asennettiin tekonurmi ja uudet valotolpat. Samassa yhteydessä Keski-Pohjanmaan pallopiirin omistama tekonurmiyhtiö KePoK siirtyi kaupungin omistukseen. Myöhemmin KePoKista tuli paikallisten jalkapalloseurojen omistama yhtiö.

Länsikenttä sijaitsee kaupungin vuokratontilla. KePoK omistaa tekonurmen ja valot. Näin stadionhankkeelle on olemassa valmis yhtiö.

– Toinen vaihtoehto on perustaa hankkeelle kokonaan uusi yhtiö, sanoo Liga Jaron toimitusjohtajaFredrik Haga.

Haga korostaa, että kaupunki ja Liga Jaro eivät toimi stadionhankkeen vetäjinä. Stadion tulee kaupungin kaikkien jalkapalloseurojen käyttöön.

Haga myöntää olevansa mukana hanketta valmistelevassa työryhmässä. Muita työryhmän jäseniä hän ei halua mainita nimeltä.

– Hankkeessa on mukana osittain samaa porukkaa Jarosta ja KepoKista. Jarolla on KePoKin hallituksessa muutama paikka, kertoo Haga.

Työryhmä luottaa siihen, että stadion rakennetaan pääosin yksityisellä rahalla ja Palloliiton tuella. Kaupunki tuskin pystysi jäämään kokonaan sivuun hankkeesta, mutta veronmaksajien osuus jäisi suhteellisen vähäiseksi.

– Hintalappu ei ole vielä tiedossa, koska se riippuu monesta tekijästä, kuten tekniikasta ja valotauluista. Puhutaan varmasti miljoonista, arvioi Haga.

Vaasassa ja Seinäjoella stadionit eivät ole pullistelleet yleisöä, vaikka puitteet ovat komeat. Hagan mukaan ne ovat liian suuria.

– Onneksi Siikaluodon stadionhanke ei toteutunut. Mekin olisimme saattaneet rakentaa liian ison stadionin, sanoo Haga.

Pietarsaaren stadion menee ensi viikolla piirustuspöydälle. Jo nyt on selvää, että sen koko sovitetaan pikkukaupungin tarpeisiin: Katsomo kiertää kenttää ja istumapaikkoja tulee 3 000. Kaikista istumapaikoista tulee katettuja.

– Katsomorivejä tulee kuusi, pääkatsomoon ehkä yhdeksän riviä, arvioi Haga.

Hagan mukaan Jaron on päästävä pois keskuskentältä, koska sinne ei saa asentaa tekonurmea.

Kausi on pitkä, ja tekonurmea tarvitaan keväällä ja syksyllä.

Edellisen kenttäremontin yhteydessä yleisurheilijat asettuivat vastustamaan tekonurmen asentamista.

Jaron tuoreimman strategian mukaan paluu liigaan tapahtuu viimeistään vuonna 2025, kun seura viettää 60-vuotisjuhliaan.

– Jos kaikki menee nappiin, stadion valmistuu kahden tai kolmen vuoden kuluttua, ennustaa Haga.

Pääsarjatasolla jalkapalloa pelataan pitkälti talouden ehdoilla. Jaro on tällä hetkellä lähes velaton seura.

Pietarsaaren kaupunginjohtajaKristina Stenman toivottaa yksityisen hankkeen tervetulleeksi. Kaupunki on hengessä mukana.

– Lähivuosina kaupungilla ei olisi varaa lähteä mukaan yhteishankkeeseen, sanoo Stenman.