Hyvinvointi

Pitkittynyt stressi kuormittaa aivoja – hyvä kognitiivinen työergonomia ja palautuminen tukevat muistia

Gerontologian apulaisprofessori ja muistitutkija Jenni Kulmalan mukaan terveelliset elämäntavat, kuten liikunta, hyvä ravitsemus, riittävä uni ja lepo, tukevat muistin toimintaa. Esimerkiksi alkoholin runsas käyttö ja tupakointi puolestaan heikentävät muistitoimintoja.

– Aivoja kannattaa käyttää ja haastaa, mutta pitkäkestoista stressiä tulee välttää, Kulmala sanoo.

Lyhytkestoisena stressi voi Kulmalan mukaan olla ihmiselle hyödyllistä, sillä stressireaktiossa syntyvät stressihormonit, adrenaliini ja kortisoli, edistävät suoriutumista. Sen sijaan pitkittyessään stressi alkaa kuormittaa aivoja.

– Pitkittyessään stressihormoni kortisoli alkaa häiritä aivojen hippokampuksen toimintaa, joka on keskeinen muistamisen ja muiden tiedonkäsittelytoimintojen kannalta.

– Pitkittynyt stressi vaikuttaa myös aivojen tunne-elämää sääteleviin alueisiin, jolloin erilaiset tunteet, kuten ahdistus, koetaan voimakkaammin. Usein stressiä aiheuttava tekijä vie myös ison osan huomiokyvystä, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että keskittymiskyky on aiempaa heikompi.

Kulmalan mukaan riittävä unensaanti on aivojen vireyden, virkeyden ja keskittymiskyvyn kannalta erityisen tärkeää. Stressaantuneena ihminen nukkuu yleensä huonommin, minkä seurauksena muistitoiminnot heikentyvät.

– Unella on aivoja palauttava ja huoltava tehtävä, ja sen aikana aivot järjestävät tilaa uudelle tiedolle. Unen aikana opitut asiat tallentuvat myös vahvemmin aivoihin ja muistijäljet vahvistuvat. Väsyneenä ajatus ei tahdo kulkea ja keskittyminen sekä uuden oppiminen hankaloituvat.

Kulmalan mukaan pitkittynyt stressitila tunnistetaan usein huonosti, ja siitä johtuva muistin heikentyminen voi huolettaa.

– Ihmiset voivat olla todella kuormittuneita, mutta tilanteeseen saatetaan havahtua vasta, kun stressi alkaa näkyä erilaisina fysiologisina muutoksina, kuten muistin ja keskittymiskyvyn heikentymisenä, ahdistuneisuutena ja unensaannin vaikeuksina.

Pitkittyneestä stressistä kärsivän kannattaakin pyrkiä vähentämään liiallista kuormitusta aiheuttavia tekijöitä.

– Aina kaikkien stressitekijöiden poistaminen ei ole kuitenkaan mahdollista. Tällöin olisi tärkeä pyrkiä saamaan väliin virkistäviä ja palauttavia hetkiä, jotka antavat mielihyvää ja auttavat kompensoimaan kuormittavaa elämäntilannetta. Toiselle se voi olla esimerkiksi mielekäs harrastus, toiselle lepo- ja rentoutumishetki.

Kulmala sanoo, että myös työelämässä kannattaa muistaa hyvä kognitiivinen ergonomia, joka tukee muistamista ja ehkäisee aivojen liiallista kuormittumista.

– Aivoille tulisi pyrkiä antaa mahdollisuus keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Keskeytykset ja niin sanottu multitaskaaminen eli monen asian tekeminen yhtä aikaa kuormittaa aivoja ja heikentää muistia.

Kulmala kehottaa tukemaan muistia eri tekniikoilla, kuten erilaisilla muistisäännöillä ja itselle tehdyillä muistilapuilla.

– Kenenkään ei kuulu muistaa aina kaikkea ulkoa, hän painottaa.