Paikallisuutiset
Polttoaineen ja ruoan hinnan nousu vaikuttavat perheiden lomasuunnitelmiin: "Jopa lähimatkailua joudutaan karsimaan" – Ystävien tapaaminen ei kuitenkaan maksa mitään, muistuttaa Kannuksen seurakunnan diakoniatyöntekijä
"Lapset eivät useinkaan vaadi sirkushuveja ja huvipuistoja, jos niitä ei ole kukaan heille tuputtamassa", toteaa myös MLL:n Kokkolan yhdistyksen puheenjohtaja
Elämä on pikku hiljaa palannut normaaliksi yli kahden vuoden korona-ajan jälkeen, ja tänä kesänä olisi vihdoin mahdollista tehdä kesälomareissuja entiseen tapaan.
Mutta miten käy perheiden kesälomasuunnitelmien, kun elinkustannukset ovat nousseet rajusti. Bensan hinta alkaa kurkotella jo kolmea euroa litralta, ja ruoan hintakin nousee koko ajan. Asiantuntijat ovat arvioineet, että hintojen nousu jatkuu yhä ja elintaso tulee laskemaan vielä tänä vuonna. Jäävätkö reissut tänä kesänä sittenkin vähemmälle?
Kannuksen seurakunnan diakoniatyöntekijäUlla-Maija Karvosen mukaan kustannusten nousu on asia, joka on puhuttanut asiakkaiden keskuudessa pitkin kevättä. Esimerkiksi polttoaineen korkea hinta on vaikeuttanut jo työssäkäyvien kulkemista töihin.
– Tämän ovat työssäkäyvät asiakkaat selkeästi ottaneet puheeksi. Ruoan hinta taas puhuttaa erityisesti tukien varassa eläviä, sillä heidän mittapuullaan ruoan hinta alkaa olla jo todella korkea. Ihan oikeasti kaupassa joudutaan miettimään, että mitä sieltä voidaan ostaa. Ja ne, jotka pärjäsivät ennen aivan hyvin, joutuvat hekin nyt miettimään enemmän sitä, mitä pystyvät ostamaan, Karvonen toteaa.
Tilanne korostuu entisestään kesällä, kun koululaiset ovat jääneet kotiin, ja ruokaan kuluu enemmän rahaa kuin kouluarkena.
Karvosen mukaan monissa perheissä joudutaan tänä kesänä väistämättä tinkimään kesälomasuunnitelmista. Työssäkäyvät saavat työnantajaltaan lomarahat, mutta tukien varassa eläville luvassa ei ole kesäksi mitään ekstraa.
– Vaikka koululaisten kesälomia on vietetty vasta pari päivää, jo toukokuun puolella ihmiset miettivät, mitä lasten kesälomalla tänä vuonna voidaan tehdä. Jopa lähimatkailua joudutaan karsimaan, esimerkiksi että voidaanko enää tehdä vaikkapa uimaretkiä Ohtakariin bensan hinnan takia. Monet ovat kertoneet olevansa kesällä enimmäkseen kotona. Ja sehän on aivan ok, sillä lapsethan eivät yleensä vaadi lomalla mitään kummempaa.
– Olenkin yrittänyt sanoa, että esimerkiksi ystävien tapaaminen ei maksa mitään. Se on nyt vihdoin mahdollista pitkän eristäytymisen jälkeen. Pyöräretkillä tai puistossa käymiseen ei niihinkään tarvita rahaa.
.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }
Ulla-Maija Karvonen on ollut vähävaraisten perheiden tilanteesta huolissaan jo pitkään, ja nyt tilanne on kiristynyt entisestään. Erityisen huolissaan hän on tukien varassa elävistä, sillä tukijärjestelmä ei pysy nousevien elinkustannusten tahdissa.
Nousseet kustannukset näkyvät seurakunnan diakoniatyössä muun muassa siten, että kauppojen hävikkiruokaa ei tule enää jaettavaksi samalla tavalla kuin ennen.
– Ihmiset hyödyntävät entistä enemmän kauppojen viimeisten tuntien punaisten lappujen tarjoukset, ja myös kaupat ovat panostaneet ruokahävikin vähentämiseen. Se on tietysti hyvä asia, mutta meille ei jää hirveästi mitä jakaa.
Harmillisesti myös EU:n ruoka-apu on tällä hetkellä tauolla kokonaan, sillä systeemi on muuttumassa. EU:n ruokakassien tilalle on tulossa maksukortit, joilla saaja voi tehdä itse ruokaostonsa.
– Vielä on paljon kysymysmerkkejä ilmassa, että miten tuo uusi systeemi tulee toimimaan. Ennen ruokakasseja jaettiin kaikille niitä hakeville eikä heiltä kyselty mitään. Maksukortteja emme kuitenkaan voi jaella samalla tyylillä. Varmaan syksyllä viimeistään on tulossa jonkinlaista ohjeistusta tähän, Karvonen kertoo.
Myös Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) Kokkolan yhdistyksen puheenjohtajaJaana Alanko myöntää, että kustannusten nousu kiristää monen lapsiperheen tilannetta. Vaikka toisaalta korona-aika on tuonut säästöjä, se on kuitenkin kuormittanut perheitä muun muassa etäopiskeluineen, ja taloushuolet lisäävät entisestään vanhempien stressiä ja lasten painetta.
– Olemme hyvinvointiyhteiskunnassa tottuneet siihen, että meillä on kaikki pelit ja vehkeet, mutta nyt yhtäkkiä kaikkia välineitä ei olekaan mahdollista hankkia, ja se lisää eriarvoisuutta.
Alangon mukaan nyt olisikin hyvä aika priorisoida rahankäyttöä, sillä yllättävän usein vanhemmat eivät osaa käyttää varojaan oikein: vaatteet ja älylaitteet on oltava viimeisen päälle, mutta raha ei riitä ruokaan.
– Tiedän, että on olemassa perheitä, joilla on oikeasti tiukkaa, mutta voimme myös helposti elää yli varojemme.
Jaana Alanko kehottaa perheitä miettimään tulevana kesänä idearikkaasti sitä, mitä kaikkea voisi tehdä, jos taloustilanne on tiukka. Hänen mielestään myös yhteisöllisyyden antamia mahdollisuuksia kannattaa hyödyntää. Voisiko lapsi tehdä huvipuistoretken kenties kaverin perheen kanssa? Vai voisiko perhe tänä kesänä lähteä yhdessä sukuloimaan? Leikkiminen ja touhuaminen vaikkapa serkkujen kanssa voi olla lapsille kesän mainiointa puuhaa.
Alangon mukaan lapsetkin kannattaa ottaa mukaan kesälomasuunnitteluun.
– Perhe voisi yhdessä miettiä, että mitä kesällä halutaan tehdä. Jos taloustilanne ei mahdollista kaikkien suunnitelmien tai reissujen tekemistä, silloin perheenjäsenet voisivat miettiä, että mitä tehdään ja miten rahat siihen säästetään.
Alangon mielestä tämänhetkisen taloustilanteen voisi ottaa myös mahdollisuutena sekä tilaisuutena ruokkia omaa ratkaisukykyään.
– Nyt voisi olla hyvä aika pysähtyä miettimään sitä, mikä on elämässä oikeasti tärkeää. Lapset eivät useinkaan vaadi sirkushuveja ja huvipuistoja, jos niitä ei ole kukaan heille tuputtamassa. Käydään yhdessä piknikillä, lähirannalla tai pelataan vaikkapa sulkapalloa. Sulkapallomailasetti ei maksa paljoa, ja kirjastoistakin lainataan välineitä. Se, mitä lapset oikeasti kaipaavat, on rakkautta, läheisyyttä, turvallisuutta ja päihteetöntä yhdessäoloa, tiivistää Alanko.