Kotimaa

Presidentti Niinistö otti kantaa Ahvenanmaan demilitarisointiin – ”Onko nyt aika rauhansopimuksen purkamiselle joiltain osin?”

Venäjä saattaisi tehdä erilaisia vastatoimia, jos Suomi purkaisi Ahvenanmaan demilitarisoinnin, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Venäjän mahdollisia toimia hillitsisi Suomen liittolaisiltaan saama tuki.

Tasavallan presidentin Sauli Niinistön mukaan Suomen pitää huomioida läntisten liittolaisten näkökohdat Ahvenanmaan erityisasemaa koskevissa kysymyksissä.

– Suomi kyllä turvaa yhdessä liittolaistensa kanssa Ahvenanmaan aseman tiukan paikan tullen, Niinistö sanoi.

Niinistö vieraili perjantaina Ahvenanmaalla, jossa hän puhui maakuntapäivien istuntokauden avajaisissa.

Lehdistötilaisuudessa häneltä kysyttiin, miksi Suomi haluaa säilyttää Ahvenanmaan demilitarisoinnin, vaikka Venäjä hyötyy siitä.

Niinistön mukaan kyse ei ole halusta. Asiaan liittyy kansainvälinen oikeus.

– Silloin joudumme kysymään, niin kuin tässä retorisesti kysyin, onko nyt todella aika rauhansopimuksen purkamiselle joiltain osin? Minusta jokaisen kannattaisi havahtua siihen sanaan rauhansopimus, Niinistö sanoi.

Niinistö on pyytänyt ulkoministeriöltä oikeudellista selvitystä Ahvenanmaan erityisasemasta. Siinä on määrä käsitellä Ahvenanmaan demilitarisointia ja siihen liittyviä sopimuksia sekä Venäjän Maarianhaminan konsulaatin asemaa.

Ålands Radio kertoi torstaina, että selvitys on valmistunut. Ilta-Sanomien saamien tietojen mukaan ulkoministeriö on päätynyt siihen, ettei Suomen kannata yrittää purkaa Ahvenanmaan demilitarisointia eikä lakkauttaa Venäjän konsulaattia Ahvenanmaalla.

Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Henri Vanhasen mukaan Ahvenanmaan demilitarisointi on vaikea kysymys monesta syystä. Tiettävästi selvityksen tekeminen onkin viivästynyt alkuperäisestä aikataulusta.

– Katsoisin, että on ollut aidosti haastavaa tasapainoilla sen välillä, miten saadaan aikaan kansainvälisen oikeuden näkökulmasta kestävä ratkaisu ja toisaalta Suomen pitää ottaa huomioon ratkaisun poliittiset vaikutukset Venäjä-suhteisiin. Ja sitä kautta Venäjän mahdolliset reaktiot ja provokaatio, jos Suomi päättää irtisanoutua joistain sopimuksista ja muuttaa Ahvenanmaan asemaa, Vanhanen sanoo.

Suomen täytyy huomioida Vanhasen mukaan myös ratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan turvallisuuspoliittiseen asemaan. Ahvenanmaa on strategisesti tärkeä muun muassa merenkulunvapauden turvaamiseksi ja siten Suomen huoltovarmuudelle sekä Tukholman turvallisuudelle.

Ahvenanmaan demilitarisointi tarkoittaa sitä, että sotilaallinen läsnäolo ei ole maakunnassa sallittua. Saaria ei saa myöskään linnoittaa.

Ahvenanmaa demilitarisoinnista päätettiin Krimin sodan jälkeen vuonna 1856 Pariisissa pidetyissä rauhanneuvotteluissa. Tämän jälkeen demilitarisointi on vahvistettu kahdesti, vuosina 1921 ja 1947.

Ahvenanmaan demilitarisointia koskevan sopimuksen osapuolina on Vanhasen mukaan Suomen ja Venäjän lisäksi useita muita valtioita. Sen takia sopimusten muuttaminen ei ole vain Suomea koskeva asia.

Asian ei pitäisi kuitenkaan olla ongelma, koska muut osapuolet ovat Venäjää lukuun ottamatta pitkälti Suomen liittolaisia, Vanhanen sanoo.

Asia on hänen mukaansa käsitelty jo Suomen hakiessa Nato-jäsenyyttä. Silloin Ahvenanmaan demilitarisoinnin mahdollista purkamista ei pidetty ongelmana.

Vanhasen mukaan Suomen poliittisen johdon täytyy ottaa vakavasti huomioon Venäjän mahdolliset vastatoimet.

– Venäjä saattaisi olla kyvykäs ja halukas epäsymmetrisiin vastatoimiin eli tekemään erilaisia sotatoimien kynnyksen alapuolella olevia toimia, mikäli Suomi purkaisi Ahvenanmaan demilitarisoinnin.

Vanhanen arvioi, että aluksi Venäjä todennäköisesti syyttäisi, ettei Suomi noudata kansainvälisiä sopimuksia. Venäjä voisi nostaa esille myös mahdolliset sotilaalliset vastatoimet, kuten sotaharjoitukset tai läsnäolon lisäämisen Itämerellä.

– Venäjän vastatoimen keinovalikoimaa kaventaisi varmasti se, että Suomi saisi tilanteessa liittolaistensa, Naton ja EU:n, tuen. Tämä hillitsisi Venäjän suurempaa eskalaatio- tai provokaatiohalua.

Vanhanen pitää Venäjän Ahvenanmaan konsulaattia pitkälti historiallisena jäänteenä. Suomi joutui talvisodan jälkeen 1940 pakon sanelemana tekemään sopimuksen Neuvostoliiton kanssa konsulaatin perustamisesta.

Vanhasen mukaan Suomi voisi halutessaan irtisanoa sopimuksen. Hän muistuttaa, että Suomi irtisanoutui kylmän sodan loppupuolella muun muassa Suomen asevoimia rajoittavista sopimuksista.

– Se on viime kädessä poliittinen päätös, miten sopimuksia tulkitaan ja miten niihin sitoudutaan.