Viihde

Rahat eivät riitä edes pakollisiin sote-palkkojen nostoihin, arvioivat hyvinvointialueiden johtajat laajassa kyselyssämme – edessä satojen miljoonien lisälasku, halvimmalla päästään Keski-Pohjanmaalla

Valtio ei ole varannut tarpeeksi rahaa hyvinvointialueiden työntekijöiden palkkaharmonisointiin, selviää Lännen Median kyselystä. Lisäksi kunta-alan palkankorotukset kasvattavat sote-menoja vähintään 950 miljoonalla eurolla kahden vuoden päästä. Muita ammattiryhmiä korkeampiin hoitajien palkankorotuksiin hyvinvointialueiden johtajat suhtautuvat nihkeästi, vaikka hoitajista on pulaa kaikkialla.

Ensi vuoden alussa aloittavat hyvinvointialueet ovat vielä eri vaiheissa valmistelussaan. Yhteistä kaikille niille on edessä odottava miljardilasku, kun rahoituspohja ei riitä suunniteltuun työhön lähimainkaan.

Hyvinvointialueiden johtajien selvä enemmistö on jo sitä mieltä, etteivät valtion jyvittämät rahat riitä pakolliseen palkkaharmonisointiin ja muiden lakisääteisten tehtävien hoitoon.

Vain yhden alueen johtaja arvioi rahojen riittävän luultavasti. Seitsemän aluetta vastaa, että tuskin riittävät. Loput kymmenen vastannutta eivät näe rahojen riittävän.

Jopa entinen sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö, nykyinen Satakunnan hyvinvointialueen johtajaKirsi Varhila toteaa tehtävän mahdottomuuden.

"Valtion ohje on se, että kehyksen puitteissa palkkaharmonisaatio olisi tehtävä, mutta on selvää, että se ei ole siten mahdollista." Kirsi Varhila Satakunnan hyvinvointialueen johtaja

– Valtion ohje on se, että kehyksen puitteissa palkkaharmonisaatio olisi tehtävä, mutta on selvää, että se ei ole siten mahdollista, Varhila vastaa.

Oman lisänsä tuovat juuri neuvotellut kunta-alan palkankorotukset, jotka nostavat hyvinvointialueille siirtyvien työntekijöiden nykyisiä palkkakuluja vähintään 950 miljoonaa euroa vuonna 2024.

Lännen Median kyselyyn vastasi 18 Suomen 22:n hyvinvointialueen johtajasta 1.–7. kesäkuuta. Vastausprosentti on 82. Hyvinvointialueisiin laskettiin kyselyssä myös Helsinki. Ahvenanmaan itsehallintoalue ei ollut kyselyssä mukana, sillä sote-uudistus ei koske sitä.

Osa vastanneista johtajista on jo virkaansa valittu, osa on väliaikaisia valmistelutyötä vetäviä johtajia. Osa vetää valmistelua oman sairaanhoitopiirin johtotehtävän ohella.

Harmonisoinnin kuluissa suurta vaihteluaSuurimmalla osalla on alustavia arvioita, mitä työntekijöiden pienimpiä palkkoja nostava palkkaharmonisointi maksaa.

Harmonisointi tarkoittaa, että samasta työtehtävästä ei voida maksaa eri palkkoja hyvinvointialueen sisällä. Koska aiemmin työntekijät ovat useilla alueilla olleet eri kuntien palkkalistoilla, eroja on voinut olla. Nyt palkat tasataan korkeimpiin palkkoihin. Tämä voi kestää vuosikausia.

Eri alueilla lisäkulut voivat olla lopulta mitä tahansa nollasta jopa sataan miljoonaan euroon vuosittain, kun harmonisointiprosessi on viety loppuun. Yhteensä luvassa on satojen miljoonien lisälasku.

Halvimmalla pääsee Keski-Pohjanmaan tapainen alue, jossa on jo ollut sote-kuntayhtymä.

– Harmonisointi on toteutettu lähes täysimääräisesti sote-kuntayhtymän aikana. Tarve jatkossa on vähäinen ja koskee yksittäisiä palvelussuhteita, sanoo Keski-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtajaksi valittuMinna Korkiakoski-Västi.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtajaksi valittuIlkka Luoma puolestaan arvioi palkkaharmonisoinnin kulujen olevan 56–100 miljoonaa euroa alueellaan vuosittain.

– Arvio tarkentuu tämän vuoden aikana hyvinvointialueen organisoitumistyön edetessä.

Suurimmilla hyvinvointialueilla lisäkulujen arvioidaan alustavasti olevan 50 miljoonan luokkaa, pienemmillä noin 20 miljoonaa vuosittain.

On huomioitava, että palkkaharmonisointi on lakisääteinen, eikä sitä voi välttää. Palkkaharmonisoinnin päälle tulevat hoitajien palkankorotukset, jotka sovitaan pahasti jumiutuneissa työehtosopimusneuvotteluissa.

Vaikka Helsingin kaupunki ei muodosta uutta hyvinvointialuetta, sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtajaJuha Jolkkonen arvioi, että palkkaharmonisointi vaikuttaa Helsingissäkin.

– Palkkatasoja joudutaan tarkastelemaan myös Helsingissä, kun palkkaharmonisaatiota tehdään muilla alueilla ja se johtaa niillä palkkatasojen nousuun yleisesti. Helsinki ei voi työnantajana jäädä palkkakilpailussa jälkeen muista, koska henkilöstön riittävyys koskee kaikkia toimijoita, hän sanoo.

Hoitajapula kaikilla – ei erilliskorotuksilleKaikki kyselyyn vastanneet 18 johtajaa sanovat, että heidän alueellaan on pulaa hoitajista. He kuitenkin varovat hoitajapulan ratkaisemista rahalla.

Suurin osa eli 14 hyvinvointialuetta ei osaa sanoa tai ei ota kantaa, pitäisikö hoitajille tehdä erillinen muita ammattiryhmiä parempi palkkaratkaisu.

Muita parempaa palkkaratkaisua hoitajille kannattaa ainoastaan Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtajaksi valittuTero Järvinen.

– Hoitoalan ongelmat varmasti vaativat erillisen palkkaratkaisun. Eli kunta-alan käsittely kokonaisuutena ei varmastikaan nyt onnistu. Hoitohenkilöstöstä on Etelä-Pohjanmaallakin pulaa. Hoitoalan vetovoiman palauttaminen olisi kaikkien yhteinen etu ikääntyvässä yhteiskunnassamme, hän vastaa.

Myös Lapin hyvinvointialuejohtajaJari Jokela väläyttää palkankorotuksia.

– Siihen ei voi vastata yksinkertaisesti kyllä tai ei. Palkkaratkaisuja jouduttaneen harkitsemaan osana kokonaisuutta.

Kolme hyvinvointialueiden johtajaa vastustaa hoitajien erillistä palkkaratkaisua.

– Asiaa ei ratkaista pelkästään rahalla, vaan alan vetovoimalla, työssä jaksamisella, työhyvinvoinnilla ja johtamisella, sanoo Kainuun vt. hyvinvointialueen johtajaEija Tolonen, joka on huolissaan rahan riittävyydestä.

Päijät-Hämeen hyvinvointialuetta väliaikaisesti johtava ja Pirkanmaalle johtajaksi siirtyväMarina Erhola kritisoi kaavamaisia hoitajamitoituksia, joita on mahdoton toteuttaa. Hän ei ratkaisisi hoitajapulaa muita korkeammilla palkankorotuksilla.

– Tärkeä ratkaisu on kansainvälisen rekrytoinnin lisääminen eli työperäisen maahanmuuton edesauttaminen monin tavoin, Erhola sanoo.

"On lopetettava alan mustamaalaus"Satakunnassa kesäkuun alussa aloittanut Varhila ei ota palkkaneuvottelujen tulokseen kantaa, mutta vaatii kunnioittavaa äänensävyä hoitajien työstä puhuttaessa.

– Totean kuitenkin, että kaikki se mitä voidaan, on tehtävä alan veto- ja pitovoiman eteen, ja on lopetettava alan mustamaalaus.

Varhilan lausunnon voi katsoa olevan suunnattu erilliskorotuksia vaativille ammattiliitoille Tehylle ja Superille, jotka ovat listanneet synkkiä kuvia alan ongelmista. Liitot myös uhkaavat joukkoirtisanoutumisilla, jos neuvottelut eivät etene.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen muutosjohtajaJukka Lindberg ei usko hoitajien merkittävästi muita suurempiin korotuksiin.

– Julkiset palkat ovat sidoksissa toisiinsa. Sidokset liittyvät koulutustasoon, vaativuuteen ja keskinäisiin vertailuihin. On vaikea nähdä, että palkkarakenne ammattien välillä voisi pysyvästi muuttua.

Hän kuitenkin lisäisi tuottavuutta ja pysyvyyttä palkitsevia palkkaelementtejä työ- ja virkaehtosopimuksiin. Lindberg on hänkin yksi uudistuksen myötä muuttavista johtajista, sillä hänet valittiin maanantaina Kainuun hyvinvointialueen johtajaksi.

Hoitajillekin jo merkittävä palkankorotusKunta-alan muut sopijaosapuolet saivat keskiviikkona aikaan palkkaratkaisun, joka nostaa jo hoitajienkin palkkoja noin kahdella prosentilla vuosittain ja lisäksi prosentin ylimääräisellä paikallisella erällä viiden vuoden ajan. Paikallista erää eivät välttämättä saa kaikki työntekijät, sillä viime kädessä sen jaosta päättää työnantaja.

Sopimuskauden lopussa vuonna 2025 palkat olisivat nousseet Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien KT:n laskujen mukaan keskimäärin 8,79 prosenttia.

Tämä nostaa käytännössä lähes kaikkien hyvinvointialueille siirtyvien työntekijöiden palkkoja, sillä ylivoimainen enemmistö siirtyy kunnista. Myös lääkärit saavat nyt tuntuvan palkankorotuksen.

Yli 950 miljoonan euron lisääntyvien palkkamenojen päälle hyvinvointialueilla tulevat palkkaharmonisoinnin satojen miljoonien eurojen kulut.

– Ei ole arvioitu, vaikuttaako sopimusratkaisu palkkaharmonisoinnin kuluihin, sanoo KT:n tutkimuspäällikköMika Juutinen.

Palkkaharmonisointiin tuo lisämausteensa paikallisen erän jakaminen, joka voi perustua esimerkiksi tiettyihin tehtäviin.

Hoitajat hyötyvät yhdenvertaisuuden vuoksi jo nyt palkankorotuksesta, vaikka eivät ole sitä neuvotelleet. Hoitajien Tehyn ja Superin neuvottelujärjestö Sote ry pyrkii vielä saamaan muita paremmat palkankorotukset neuvotteluissa KT:n kanssa.

Kunta-alan sopimus sisältää lausekkeen, että jos hoitajat saavat muita paremmat palkankorotukset, muut keskiviikon sopijaosapuolet voivat vielä avata paketin neuvoteltavaksi. Tämä voi yhä lisätä palkkakuluja.