Kokkola-lehti

Roosin talolla puhutaan maanantaina kaupunkisuunnittelusta, korjausrakentamisesta ja suojelluista kohteista: “Näkeekö joku 40 vuoden päästä näiden purettujen rakennusten arvon?”

Ensi maanantaina 24.4. Roosin talolla keskustellaan kaupunkisuunnittelusta, korjausrakentamisesta ja suojelluista kohteista.

- Korjausrakentaminen ja suojelu ovat keskeisessä asemassa, kun puhutaan kaupunkitilan kehittymisestä, sanoo K.H. Renlundin museon kulttuuriympäristöamanuenssi Jouni Mustonen.

Viime vuosina Kokkolassa ja muillakin paikkakunnilla on käyty keskustelua vanhojen ja suhteellisen modernienkin rakennusten purkamisesta ja uuden rakentamisesta niiden tilalle.

Kokkolan kaupungin ja K.H. Renlundin museon järjestämässä tapahtumassa keskustellaan muun muassa vanhan rakennuksen arvosta.

- 1960-luvulla purettiin neljäkymmentä vuotta vanhaa rakennuskantaa, eli 1920-luvun puurakennuksia. Niitä ei silloin arvostettu. Nyt puretaan 1980-luvun rakennuskantaa ja ei nähdä niissä mitään arvoa. Mutta näkeekö joku 40 vuoden päästä näiden purettujen rakennusten arvon? pohtii Mustonen.

Hän nostaa esimerkiksi 1960-luvulla tehdyn arkkitehti Lauri Silvennoisen "citykaavan", jossa muun muassa suunniteltiin liikenneympyrää nykyisen Kokkolan seudun opiston tilalle.

- Vielä 1990-luvullakin käytiin keskustelua opistorakennuksen huonokuntoisuudesta ja purkamistarpeesta. Siihen ei päädytty, vaan sen sijaan rakennuksen arvo nähtiin ja se kunnostettiin. Ulkoasu ei kuitenkaan ole muuttunut, se on vain puhdistettu ja korjattu.

Mustonen näkee tarpeelliseksi laajemman keskustelun siitä, miten suomalaisessa kulttuurissa arvostetaan vanhaa.

- Vain uusi ja kiiltävä on hienoa. Toisaalta sitten kun vanha rakennus on oikeaoppisesti laitettu kuntoon, puhdistettu ja maalattu, huomataan, miten hieno se on.

Keskustelutilaisuus järjestetään Roosin talolla, jossa on parhaillaan esillä valokuvaaja Sami Funken näyttely hylätyistä ja ränsistyneistä taloista. Näyttely jättää katsojan päätettäväksi sen, mikä on kaunista, arvokasta ja tärkeää.

- Minun näkökulmastani kaikki rakennukset ovat korjattavissa, on vain kyse tahtotilasta. Kun rakennukselle löytyy käyttö, käyttäjä korjaa sen. Ilmiselvästi näille rakennuksille käyttöä ei ole löytynyt, toteaa Mustonen viitaten näyttelyn valokuvissa esiintyviin rakennuksiin.

Mustonen puhuu tilausuudessa säilyttävän korjaamisen tietoaineistosta.

- Kerron mistä löytyy tietoa, jos vanhaa rakennusta lähtee korjaamaan. Museovirastolla on esimerkiksi korjaustaito.fi-sivusto, josta löytyy paljon tietoa. Myös museolta saa korjausrakentamiseen liittyvää neuvontaa.

Yleiskaava-arkkitehti Päivi Cainberg puhuu suojelluista kohteista ja siitä mitä esimerkiksi vanhan rakennuksen ostajan tulee ottaa huomioon.

- Kannattaa selvittää, onko asemakaavassa suojelumerkintöjä ja mitä ne tarkoittavat. Joskus ne voivat olla yleisiä suojelumerkintöjä ja joskus hyvinkin yksityiskohtaisia suojelumerkintöjä liittyen esimerkiksi julkisivuun.

Cainberg puhuu myös esimerkiksi Leenalan alueesta, jossa viime vuonna valmistunut asemakaavamuutos toi suojelun piiriin 45 rakennusta.

Tapahtuman päätteeksi Jouni Mustonen ja kaupunginarkkitehti Kristian Biskop käyvät keskustelua kaupunki- ja rakennussuunnittelusta kuvien ja yleisön kysymysten siivittämänä. Tilaisuudessa on muutenkin varattu aikaa yleisön kysymyksille.

Vanhaa korjaamassa, uutta rakentamassa - Kokkolan rakennuskulttuuria 24.4. kello 18-20 Roosin talolla. Vapaa pääsy.