Paikallisuutiset

Seitsemässä kunnassa kasvua – Luonnollinen väestönlisäys Keskipohjanmaan levikkialueella suurinta Pedersöressä, Luodossa, Ylivieskassa ja Kokkolassa

Luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden ja kuolleiden erotus on kohtuullisen mairitteleva Keski-Pohjanmaan kunnille. Alueen kunnista kasvuluku on positiivinen seitsemässä kunnassa. Koko maassa luonnollista väestönkasvua oli 54 kunnassa.

Tuoreimman tilaston mukaan alueen kunnista pääsevät plussalle Pedersöre (+99), Luoto (+77), Ylivieska (+45), Kokkola (+38), Nivala (+23) sekä Reisjärvi (+8) ja Sievi (+7).

Kaikissa muissa alueen kunnissa lukemat jäävät miinukselle. Eniten miinustavat Pyhäjärvi (-46), Pietarsaari (-37), Haapajärvi (-19), Veteli (-17), Kruunupyy (-13) sekä Kannus (-12) ja Toholampi (-12).

Luonnollista väestönlisäystä kuvaavaa numeroita on kerännyt aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI Tilastokeskuksen kokoamien aineistojen pohjalta.

Tänä vuonna syntyneiden lasten määrä kasvaa edellisestä vuodesta. Timo Aro Johtava asiantuntija, MDI

MDI:n tekemässä analyysissä on vertailtu kasvulukua myös kuntien vuosien 2015-2019 vastaavaan ajankohdan lukuihin.

Sen vertailun mukaan luonnollinen väestönlisäys on ollut tasaista Pedersöressä, Luodossa ja Ylivieskassa. Niiden viiden aiemman vuoden vuosittaiset keskiarvoluvut ovat 68-62 prosenttia plussalla.

Kokkolan osalta kehitys on huonompi. Viiden edellisen vuoden ajalta Kokkolan luonnollinen väestönlisäys on ollut plussalla keskimäärin 110, mutta tänä vuonna siis pudonnut 38:een.

Myös Sievissä lisäysluku on laskenut edellisvuosien tasosta. Siellä luku oli viime vuosina keskimäärin +21 ja tänä vuonna +7.

Muiden kuntien osalta ei ole kovin suuria heittoja. Huomattavaa on kuitenkin se, että Pietarsaaren luonnollinen väestönlisäys on viiden edellisen vuoden aikana ollut miinuksella keskimäärin 35 vuodessa.

Johtava asiantuntijaTimo Aro MDI:stä ei pidä Keski-Pohjanmaan tai koko maankaan lukuja yllättävinä. Syntyvyys on laskenut pidempään koko maassa ja se heijastuu näidenkin lukujen kautta.

– Luvut eivät yllätä. Väestörakenteen perusteella numerot ovat olleet hyvin ennakoitavissa.

– Koko maassa vain 54 kunnassa eli noin joka kuudennessa luonnollinen lisäys on tällä hetkellä positiivinen. Viiden edellisen vuoden aikana positiiviseen kasvuun päästiin 69 kunnassa. Eli kehitys on ollut harvinaisen selkeää.

– Kaiken todennäköisyyden mukaan luvut tulevat vastaisuudessa edelleen alaspäin, hän arvelee.

Aron mukaan alueelliset erot maan sisällä ovat isoja. Luonnollisen väestönlisäyksen kasvualueita ovat olleet muun muassa pääkaupunkiseutu, Tampere ja Oulu ympäristökuntineen, Seinäjoki, Jyväskylä sekä myös Pohjanmaan alue.

Kunnista eniten luonnollista väestönlisäystä saivat Helsinki (+1247), Espoo (+1223, Vantaa, (+747) ja Oulu (+618). Ne olivatkin ainoat kunnat, joissa väestönlisäystä oli yli 500 asukkaan verran.

Kolmen pääkaupunkiseudun kunnalta luonnollisen väestönkasvu aleni jonkin verran edellisvuosien tasosta, mutta kasvoi selkeästi Oulussa.

Timo Aron mukaan tämä vuosi on ensimmäinen kymmeneen vuoteen, jolloin syntyneiden lasten määrä kasvaa edellisestä vuodesta.

– Kokonaisuutena tilanne ei ole kuitenkaan kovin hyvä. Kun esimerkiksi vuonna 2010 syntyi noin 60000-61000 lasta, niin tänä vuonna syntyy noin 46000-47000, hän sanoo.

Aron mukaan pääkaupungissa asuu suhteessa paljon hedelmällisyysikäistä väestöä, mutta luonnollinen väestönkasvu tulee pääasiassa muuttoliikkeen seurauksena.

– Alueelle muuttaa paljon nuoria aikuisia ja se näkyy väestön kasvussa ja ikärakenteessa.

– Turun heikkoa kehitystä selittää se, että siellä yli 75-vuotiaiden osuus muuhun väestöön verrattuna on isompi kuin muissa isommissa kaupungeissa.

– Turussa väestön keski-ikä on pitkään ollut korkea. Mitä suurempi on 75-85-vuotiaiden osuus, niin se näkyy aina myös suurempana kuolleisuutena.

//28.11. kello 7.43 Muokattu otsikkoa.