Kotimaa

Suomen Pankki, Verohallinto ja moni media olleet tänään palvelunestohyökkäyksen kohteena – "Menee informaatiovaikuttamisen kategoriaan"

Iskujen takana on ilmoittanut olevansa Venäjä-mielinen ryhmä, joka kertoo motiivikseen ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) kommentit.

Useat eri tahot ovat olleet torstaina palvelunestohyökkäysten kohteena. Palvelunestohyökkäyksiä on kohdistettu ainakin Suomen Pankkiin, Verohallintoon, eri medioihin ja logistiikkatoimijoihin. Keskiviikkona hyökkäys kohdistui OP-ryhmään.

Palvelunestohyökkäysten takia eri tahojen verkkosivut ovat toimineet hitaasti tai muutoin huonosti, mutta torstai-iltaan mennessä palvelut olivat pääosin palautuneet normaaliksi.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntija Samuli Könönen sanoo STT:lle, että vaikka palvelunestohyökkäyksiä on ollut useita, niiden vaikutukset ovat jääneet vähäisiksi.

– Joillakin verkkosivuilla on ollut väliaikaisia häiriöitä, hitautta, ja hetkellisesti sivut eivät ole olleet saavutettavissa, mutta arvioisin, että kokonaisvaikutukset ovat hyvin pieniä. Väliaikaisista häiriöistä puhutaan, hän sanoo.

Palvelunestohyökkäysten takana on ilmoittanut olevansa venäläinen ryhmä, joka kutsuu itseään nimellä NoName. Könönen sanoo, että kyseessä on Venäjä-mielinen haktivistiryhmä, joka koostuu pääasiassa vapaaehtoisista eikä sen toiminta ole kovin organisoitunutta.

Haktivistiryhmällä tarkoitetaan aktivistiryhmää, joka toimii vain verkossa.

Takana löyhästi organisoitunut verkosto

Könösen mukaan ryhmä toimii siten, että pääryhmä osoittaa hyökkäyksen kohteita, joihin vapaaehtoiset sitten kohdistavat hyökkäyksen. Vapaaehtoiset voivat osallistua palvelunestohyökkäyksiin esimerkiksi omalla bottiverkollaan.

– Se on aika löyhästi organisoitunutta toimintaa. Palvelunestohyökkäysten lisäksi heidän viestintäkanavillaan on Venäjä-mielistä propagandaa esimerkiksi kohdevaltion russofobisuudesta, Ukrainan hallinnon pahuudesta ja korruptoituneisuudesta.

Ryhmä on Könösen mukaan perustellut nyt tehtyjä hyökkäyksiä muun muassa sillä, että Suomen ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) on ilmoittanut uuden Venäjän vastaisen pakotepaketin valmistelusta ja tuesta Ukrainalle.

Könösen mukaan nykyaikaiselle aktivismille on tyypillistä, että palvelunestohyökkäyksellä osoitetaan tyytymättömyyttä johonkin poliittiseen päätökseen.

– Ja sitten niistä hyökkäyksistä kerrotaan, tai oikeastaan niillä rehvastellaan, omilla viestintäkanavilla Telegramissa, jossa omalle yleisölle halutaan osoittaa kyvykkyyttä näiden hyökkäysten toteuttamiselle, Könönen sanoo.

Epäonnistuneista hyökkäyksistä vaietaan

Ryhmä on verkkosivuillaan kertonut, mihin se on palvelunestohyökkäyksiä tehnyt. Verkkosivuilla ei kuitenkaan mainita nimeltä kaikkia niitä tahoja, joihin hyökkäys on kohdistettu.

– Tämä on tyypillinen ominaisuus toiminnalle. He eivät kerro kanavillaan kaikista yrityksistään, vaan ainoastaan niistä, joissa he ovat saaneet joitain vaikutuksia aikaiseksi.

Iso osa hyökkäyksistä pystytään Könösen mukaan torjumaan teknisillä ratkaisuilla sen verran hyvin, että niistä ei aiheudu edes pientä häiriötä verkkosivuille.

– Sellaisista haktivismiporukka ei tietenkään omilla kanavillaan kerro, vaan he haluavat vain rehvastella lyhytaikaisilla onnistumisilla.

Könönen sanoo, että vaikka hyökkäykset aiheuttavat pieniä häiriöitä, toiminta on usein informaatiovaikuttamista, sillä palvelunestohyökkäykset eivät kohdistu kovin kriittisiin kohteisiin.

– Todella isosti pääpaino on siinä informaatiovaikuttamisessa ja mielikuvien luomisessa omalle yleisölle, eikä välttämättä niissä oikeissa vaikutuksissa, joita se palvelunestohyökkäys saa aikaan. Tämä toki on aina tapauskohtaista, mutta esimerkit tältä viikolta menevät informaatiovaikuttamisen kategoriaan, Könönen sanoo.