Kokkola-lehti

Suomi ja Keski-Pohjanmaa sen mukana on elänyt kohta kuukauden poikkeuksellista aikaa – Pitkäperjantain teemana on kärsimys, mutta kaikesta huolimatta valoa kohti mennään – Katso kuinka pääministeri Esko Aho rohkaisi kansalaisia uudenvuodenpuheessa 1993

Vanha asia jo. Yli neljännesvuosisata sitten Suomi oli vajonnut syvimpään lamaan sitten 1930-luvun alun pulavuosien.

Maata johti nuori pääministeri. Ihan niin kuin maata johtaa tänä päivänäkin nuori pääministeri. Presidentti oli kaiken nähnyt ja kokenut konkari, joka oli jo ylittänyt virkakausiensa puolivälin. Ihan niin kuin nytkin.

Mauno Koivisto aiheutti kulmien kohottelua, kun hän vakiintuneesta perinteestä poiketen pyysi, kehotti tai käski pääministeriEsko Ahoa, 38, pitämään uudenvuodenpuheen vuonna 1993.

Aho ei kaunistellut tilannetta, mutta valoi silti uskoa kansalaisiin. Puheen viimeiset sanat sopivat tähänkin päivään.

Kaupungilla talous toimii prikulleen samalla tavalla kuin yksityisellä puolella. Jos kassa on tyhjä, se on tyhjä. Stina Mattila Kokkolan kaupunginjohtaja

Ennen kuin mennään niihin, katsotaan korona-Suomea pääsiäisenä 2020 keskipohjalaisesta vinkkelistä.

Johtava sairaalapastoriAnne Peltomaa on työnsä puolesta usein tekemisissä ihmiselämän äärimmäisen asian kanssa.

Kyllä se ahdistus tulee sieltä läpi hyvin monella. Juuri sen takia otetaankin yhteyttä. Anne Peltomaa Johtava sairaalapastori

Ei ehkä tiedostaen, mutta pohjimmiltaan siitä kumpuaa perimmäinen syy koronaviruksen aiheuttamaan ahdistuneisuuteen.

– Jos ajatellaan ihan kuolemanpelkoa, kyllähän se meillä ihmisillä on. Vaikka sitä ei välttämättä sanota, jollakin tasolla se on kuitenkin olemassa.

Keski-Pohjanmaata tauti on kohdellut toistaiseksi huomattavasti lievemmin kuin muuta maata. Kiitos kuuluu huolelliselle varautumiselle ja osin ehkä silkalle hyvälle onnellekin. Yksi Leviltä tai Pohjois-Italiasta kotiutunut seurue olisi saattanut muuttaa tilanteen aivan toiseksi.

Ankarat rajaamistoimenpiteet ja mediasta jatkuvasti tulviva koronauutisointi ovat taanneet, että käytännössä kukaan ei ole voinut pysytellä kriisin ulkopuolella.

– Aika monta keskustelua puhelimessa ja netin välityksellä olen käynyt. Kyllä se ahdistus tulee sieltä läpi hyvin monella. Juuri sen takia otetaankin yhteyttä. Tulee erilaisia toivomuksia ja rukouspyyntöjä, Peltomaa kertoo.

Kristinuskon luterilaisessa tulkinnassa pitkäperjantain on sanottu korostuvan. Ikään kuin kärsimys ja tuska olisivat saaneet yliotteen pääsiäisen varsinaisesta teologisesta pointista eli ylösnousemuksesta.

– Se on ihan totta. Helposti jäädään sinne pitkäperjantaihin, suruun ja kärsimykseen, alakuloon ja masennukseen. Se on syvästi meissä. Pitkänperjantain sisällä on kuitenkin hyvä sanoma. Katsotaan eteenpäin. Ylösnousemus tulee sen jälkeen.

Mikä se koronapääsiäisen toivon näkökulma voisi olla – tai on?

– Jos ajatellaan koronaa, tuleehan meille myös positiivista tietoa, että näillä keinoilla mennään eteenpäin ja selvitään tästä. Kyllähän tässä on selvitty monenlaisista asioista.

Koronan kaltainen uusi ja senkin vuoksi pelottava vitsaus on saanut jotkut ei niin armollisen teologian tulkit esittämään arvion, että kyseessä on Jumalan rangaistus.

Niinköhän? Anne Peltomaa asettelee sanansa näin:

– Pääsiäisen vahva teologinen sanoma on, että Jumala ei rankaise maailmaa, vaan itse kärsii. Myös tässä on toivon sanoma.

Valtavan iso määrä suomalaisia yrittäjiä joutuu ponnistelemaan pitääkseen toivonsa yllä. Kylmää koronapääsiäisen realismia, että kaikki yritykset eivät selviä. Olivat valtion tai kuntien sinänsä äärimmäisen tärkeät tukitoimet mitä hyvänsä.

Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtajaMervi Järkkälä ajaa työkseen yrittäjien asiaa, mutta muistuttaa silti asioiden tärkeysjärjestyksestä.

– Ihmisten terveys on ykkösasia niin, että jok’ikiseltä kuolemalta vältyttäisiin.

Kuolemilta ei vältytä, sen jokapäiväiset tilastot kertovat. Tulevat aikanaan kertomaan myös yrityksistä, joille liikevaihdon romahtaminen oli liikaa.

– Yrittäjillä on hirvittävän suuri huoli päällä, Järkkälä pelkistää.

Tässäkin mustanpuhuvassa pilvessä on omat hopeareunuksensa.

– Positiivista on, että yhteisöllisyys on noussut entistä enemmän esille. Yrittäjät auttavat toisiaan. Ruoka-avusta ja kuljetusavusta lähtien. Viranomaisten, kuntien ja yrittäjien yhteistyö on tiivistynyt monella paikkakunnalla...

Historiallisen hankalana aikana yleinen suhtautuminen yrittämiseen näyttää muuttuneen hyvin positiiviseksi. Se ei tietenkään tuo suoraan ja välittömästi yhtään euroa kassaan, mutta selvästi yrittämisen merkitys on ymmärretty joka puolella yhteiskuntaa.

– Se on juuri näin. Suhtautuminen yrittämiseen on muuttunut. Ymmärretään mistä verotulot muodostuvat, yritysten maksamista veroista ja yritysten palkkaamien ihmisten maksamista veroista.

Mitä muuta positiivista tästä ahdingosta voisi jäädä aikaan jälkeen koronan?

– Todennäköistä on, että kotimaisten tuotteiden ja palveluiden arvostus kasvaa. Samoin matkailu kotimaassa toivottavasti kasvaa. Maatalouttakin aletaan arvostaa toisella tavalla. Tarvitsemme kotimaista ruokaa.

Nyt koteihinsa linnoittautuneiden kuluttajien käyttäytymisestä riippuu paljon.

– Useimmilla yksinyrittäjillä ja pienyrittäjillä ei ole mitään puskuria. Voimme auttaa heitä käyttämällä heidän palvelujaan, Järkkälä kehottaa.

Jos on yrittäjien tilanne äärimmäisen tukala, helpompaa ei ole kunnissa ja kuntayhtymissä.

Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soitessa taloutta on koetettu tasapainottaa parin vuoden ajan. Matkalla on ollut monta mutkaa ja kuoppaa.

– Meillä on muutenkin käsittämättömän tiukka taloudellinen tilanne. Alkuvuosi näyttää kohtalaisen heikolta ilman koronaakin, Soiten valtuuston puheenjohtajaSari Innanen toteaa kaunistelematta.

Nyt sitten päälle on kaatunut kriisi, jonka talousvaikutuksia ei luonnollisestikaan pystytty budjetoimaan missään. Kehno kuntatalous, korkeat verot ja velkaantuneisuus muodostavat maakunnassa taloudellisen pirunnyrkin, jonka avaaminen ei paikallisin päätöksin onnistu mitenkään.

– Keski-Pohjanmaalla tämä on tekemätön paikka ilman valtionapua. Se on aivan varma asia, Innanen kuvaa tilannetta, joka lisää Soitessakin menoja miljoonatolkulla. Taudin etenemisestä riippuu, onko luku kaksinumeroinen.

Ihan niin kuin maan hallituksen ohjelmalta putosi koronan myötä taloudellinen pohja, samalla tavalla on käymässä kunnissa ja kuntayhtymissä.

– Kokkolan kaupungin kannalta katsottuna aivan varmasti kyseeseen tulee talousarvion avaaminen. Uskoisin myös, että niin tapahtuu Soitenkin kohdalla. Kyllä tämä niin iso asia on.

Positiivisia juttujakin on kaiken talouskurjuuden keskellä tapahtunut. Keski-Pohjanmaa on keikkunut koko koronakriisin ajan tartuntataulukon häntäpäässä. Sari Innanen jakaa siitä kiitosta ennen kaikkea yhdelle ihmiselle.

– Infektioylilääkäri Marko Rahkonen on käsittämättömällä draivilla ottanut koronakriisin haltuunsa. Sen ansiosta meillä on niin vähän tartuntoja ja tartuntaketjut on pystytty jäljittämään. Hän on tehnyt aivan käsittämättömän pitkää päivää. Kukaan ei ole edes hulluimmissa unelmissaan ajatellut, että semmoista kukaan ihminen pystyy tekemään, Innanen ylistää Rahkosen panosta.

Myös Soiten yhtenäisyydelle Innanen uskoo yhteisen vihollisen tekevän hyvää. Maakunnassa siis toistuu sama kuin valtakunnassa.

– Kaikki kriisit ovat aina yhdistäneet ja vahvistaneet. Jos aikaisemmin Soitessa jäsenkuntien välit ovat rakoilleet, tämä kriisi on ehkä hitsannut meitä paremmin samaan jengiin.

Kokkolan kaupunginjohtajaStina Mattilan päivälistalla on ollut viime viikot käytännössä vain yksi asia, jonka kaikki tietävät. Koronan vaikutukset kaupungin talouteen ja toimintaan ovat niin mittavat, että palaverin paikkoja on totisesti riittänyt – ja riittää.

Kun yritykset lomauttavat ja jotkut joutuvat irtisanomaankin henkilöstöään, kaupungilta jää verotuloja saamatta. Samaan aikaan menot lisääntyvät.

Yhtälö on mahdoton ratkaista ilman valtiolta tulevaa tukea. Se yksin ei riitä, kun hallituksen keskiviikkona kertoman miljardin potin kohdentumisesta ja sen ehtimisistä kuntien avuksi ei ole vielä tietoa.

Tulopohjan pettämisen ja mm. Soiten kautta tulevan lisälaskun kattamiseen on käytettävissä käytännössä vain yksi keino. Valtion tavoin Kokkolan kaupungin on otettava lisää velkaa.

– Meidän on pakko lähteä vaiheittain ennakoimaan tilannetta niin, että meillä on lainanottovaltuudet ja kassassa riittää rahaa, Mattila viittaa toukokuussa (18.5.) pidettävään valtuuston kokoukseen.

– Lisälainaa tämä tilanne tarkoittaa. Vieläpä sellaista, joka pitää maksaa takaisin. Kaupungilla talous toimii prikulleen samalla tavalla kuin yksityisellä puolella. Jos kassa on tyhjä, se on tyhjä, Mattila korostaa.

Koronan aiheuttamaa aukkoa budjetin meno- ja tulopuolelle ei kukaan voi tässä vaiheessa tarkasti tietää. Useista miljoonista on joka tapauksessa kyse. Todennäköisesti summa on kaksinumeroinen. Se riippuu epidemian etenemisestä ja Suomen talouden halvaannuttaneiden rajoitustoimien kestosta.

Myönteisiäkin asioita kriisi on tuonut esille.

– Uskon, että kunnioitus suomalaiseen ruokaan ja huoltovarmuuteen kasvaa. Se panee sekä elinkeinoelämän ja kuluttajatkin miettimään. Hyvää tässä kriisissä on myös ollut se, että toinen toistemme auttaminen ja naapuriapu näkyy. Ei turvauduta pelkästään yhteiskunnan apuun, Mattila pohtii.

Vuoden 1993 ensimmäinen päivä on puolessa. Pääministeri Esko Aho on koettanut valaa kansakuntaan uskoa, vaikka jatkuvasti paisunut työttömyys sitä kovertaakin.

Ei Aho eikä kukaan muukaan tiedä, että ollaan vasta aloittamassa pahinta lamavuotta.

Kukaan ei myöskään tiedä pääsiäisenä 2020, kuinka kauan koronaviruksen kanssa vielä taistellaan niin Suomessa kuin koko maapallolla.

Ahon uudenvuodenpuhe on katsottavissa Ylen elävästä arkistosta. Puheen lopetus pätee myös korona-Suomen tilanteeseen 27 vuotta myöhemmin: