Mielipiteet
Susanna Kisnerin mielipidekirjoitus: Lasten ja nuorten pahoinvointiin on puututtava
Tällä viikolla Ylivieskassa alaikäinen puukotti toista alaikäistä teräaseella selkään. Teko on erittäin huolestuttava ja kertoo pitkään jatkuneesta ja kasvaneesta pahoinvoinnista lasten ja nuorten keskuudessa. Monella lapsella ja nuorella on äärimmäinen hätä.
Psykiatriseen hoitoon jonot ovat pitkät ja terveydenhuoltolain mukaiset hoitotakuun aikarajat ylittyvät. Osa ei pääse tarvitsemaansa hoitoon lainkaan, vaikka tarve olisi suuri. Lasten ja nuorten osastoilla lapsia on niin paljon, että patjat ja vuoteet loppuvat kesken ja lapsia on otettu tahdosta riippumattomaan hoitoon aikuisten psykiatriselle osastolle. Myös neuropsykiatriset (esim. ADHD) tutkimusjonot ovat pitkät.
Jonoissa odottaessa lasten ja nuorten ongelmat pahenevat ja kroonistuvat, aiheuttaen valtavaa inhimillistä kärsimystä yksilölle sekä kustannuksia yhteiskunnalle. Tutkimusten viivästyminen hankaloittaa mm. lasten terveyttä ja hyvinvointia, koulunkäyntiä ja sosiaalisia suhteita sekä kuormittaa perheitä.
Henkilöstö tekee parhaansa, mutta ammattilaisista on valtava työvoimapula ja monet alalla työskentelevät ovat uupumuksen partaalla.
Tilanteen vakavuus on tunnustettava ja siihen on reagoitava. Seuraavan hallituskauden aikana sosiaali- ja terveydenhuollon hoitojonot on saatava purettua ja painopiste on siirrettävä raskaista ja kalliista palveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin ja erikoistasolta perustasolle. Laadukkaaseen hoitoon on päästävä nopeasti ja oikea-aikaisesti.
Kouluihin tarvitaan mielenterveyteen erikoistuneita ohjaajia, jotka ovat lasten ja nuorten helposti tavoitettavissa koulun arjessa. Koulu- ja opiskeluterveyspalveluita on lisättävä. Mielenterveyden haasteisiin on voitava tarttua heti, sillä pahimmassa tapauksessa lapsen tai nuoren henki on veitsenterällä. Myös yhteiskunnallisesti varhainen tuki on edullisempaa, sillä yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa.
Koulukiusaamiseen on oltava nollatoleranssi. Vanhemmuuden tukea ja mielenterveys- sekä perheneuvolapalveluiden resursseja on lisättävä. Koulutukseen on panostettava jatkossakin. Lisäksi niin opetustoimen kuin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön hyvinvointiin on panostettava, jotta he jaksavat tehdä arvokasta työtään lastemme parissa jatkossakin.
Vuonna 2021 lastensuojelun kokonaiskustannukset Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa olivat 443,9 miljoonaa euroa. Panostamalla varhaiseen tukeen parannamme lasten ja nuorten hyvinvointia, sekä säästämme merkittävästi raskaiden palveluiden, kuten lastensuojelun kustannuksissa.
Lapset ovat arvokkainta, mitä meillä on. Pidetään heistä huolta!
Kirjoittaja on kansanedustajaehdokas (kesk.), sairaanhoitaja, TtM Oulusta.
Haluatko jatkaa keskustelua? Lähetä mielipiteesi toimitukseen tästä linkistä aukeavalla lomakkeella.
Mistä kahvipöydissä juuri nyt puhutaan?
Ajankohtaista
