Paikallisuutiset

Tänään käynnistyvän ennakkoäänestyksen suosio on vakiintunut – varsinkin seniorikansalaiset haluavat antaa äänensä heti kun se on mahdollista

Eduskuntavaalit

Eduskuntavaalien varsinaiseen vaalipäivään (sunnuntai 14.4.) on aikaa 11 vuorokautta. Ensimmäiset äänet kuitenkin annetaan jo tänään ennakkoäänestyksen käynnistyessä. Kun viimeinenkin ennakkoääni on uurnassa ensi viikon tiistai-iltana (9.4.), kasassa on arviolta puolentoista miljoonan kansalaisen ”gallup”.

Tilastojen mukaan kaikkein ahkerimmin äänensä ennakkoon antaa maaseudun varttunut väki. Ikäihmiset ovat kaikkein todennäköisimpiä äänestäjiä. Heidän kantansa on myös muita ikäryhmiä ”lukitumpi”. Puolueiden erityiskiinnostuksen kohteena olevat ns. liikkuvat äänestäjät surffailevat nuoremmissa ikäluokissa.

– Tiedetään, että vanhempien ihmisten äänestysvarmuus on suurta. Myös puolueuskollisuus on korkeampi kuin nuoremmissa ikäluokissa. Monet ovat äänestäneet samaa puoluetta koko elämänsä. Jopa ehdokaskin voi olla sama, jota on äänestänyt monta vuosikymmentä, e2 TutkimuksenJussi Westinen sanoo.

Kyse on eräänlaisesta varmistelunkulttuurista. Tutkija Jussi Westinen

Tämä ei kuitenkaan suoraan selitä, miksi seniorit niin hanakasti haluavat antaa äänensä ennakkoon.

– Kyse on eräänlaisesta varmistelun kulttuurista. Käydään ennakkoon vaaliuurnalla, että saadaan asia varmistettua. Pari-kolmekymppiset ja vielä neli-viisikymppisetkin miettivät viimeisiin päiviin saakka monen puolueen ehdokkaita. Halutaan katsella, kuulostella ja käydä vaalikoneita lävitse, Westinen pohtii.

Yhteiskuntarakenteen muutoksestakin on kyse. Maaseudulla väki vähenee ja harmaantuu, kun nuoret suuntaavaat opiskelujen ja työn perässä kaupunkeihin.

– Haja-asutusalueelta on lähtenyt todella paljon äänestyspaikkoja pois 2000-luvulla. Varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikkaverkosto on paljon harvempi kuin vaikka 15 vuotta sitten, Westinen huomauttaa.

Viime presidentinvaalien ensimmäisellä – ja ainoaksi jääneellä – kierroksella tehtiin kaikkien aikojen ennakkoäänestysennätys, kun 1 558 510 kansalaista antoi äänensä ennakkoon. Se oli hieman yli puolet kaikista annetuista äänistä.

Ennakkoäänestyksen suosio hypähti nykyiselle tasolleen vuoden 1991 vaaleissa. Sen jälkeen suosio on pysynyt vakaana. Eduskuntavaaleissa ennakkoon on äänestänyt suurin piirtein kolmannes äänioikeutetuista. Annetuista äänistä ennakkoäänten osuus on vuotta 2003 lukuun ottamatta ollut yli neljänkymmenen. Viime vaaleissa 46,5.

Mikä yhteys sitten on ennakkoon äänestämisellä ja vaalien äänestysprosentilla? Ei mikään.

Ennakkoäänestyksen vilkkauden perusteella ei voi tehdä minkäänlaista ennustetta lopullisesta äänestysaktiivisuudesta.

Missä Keskipohjanmaan levikkialueella sitten on äänestetty vilkkaimmin ennakkoon? Yksi on ylitse muiden. Piskuinen Lestijärvi on omassa kastissaan.Tammikuussa 2018 peräti 60,8 prosenttia lestijärvisistä antoi presidentinvaaleissa äänensä ennakkoon. Samalle kymmenluvulle ei päästy missään muussa maan kunnassa.

Kevään 2017 kuntavaaleissa Lestijärven ennakkoäänestysprosentti oli 53,6 ja kaksi vuotta aiemmin eduskuntavaaleissa 55,5. Myös Halsuan ja Merijärven tapaisissa pienissä kunnissa ennakkoon on tavattu äänestää huomattavan vilkkaasti.

Silmiinpistäviä ovat Pietarsaaren ympäristökuntien ennakkoäänestysprosentit. Esimerkiksi Pedersöressä ennakkoon äänesti presidentinvaaleissa vain 14,6, kuntavaaleissa 14,1 ja eduskuntavaaleissa 16,4 prosenttia äänioikeutetuista. Luodossa ja Uudessakaarlepyyssäkin yleensä alle viidennes äänestää ennakkoon.

Ennakkoäänestyksen ikä- ja varsinkin paikkakuntarakenne tapaa näkyä myös varsinaisen vaalipäivän iltana, kun ennakkoäänet lävähtävät ruutuun. Keskustan kannatusluvut ovat tuossa vaiheessa yleensä kaikkein korkeimmillaan.