Tästä Kokkolan ohikulkutie menisi – Onko Kasitien liikenteen pakko kulkea kaupungin läpi? Perhonjoen siltaremontti elvytti vuosikymmeniä vanhan kysymyksen.

Jos ohikulkutie rakennettaisiin, se johtaisi kuvassa oikealla näkyvän metsän läpi.

Pihakari työskenteli 1990-luvun lopulla Kokkolan kaupungin suunnittelupäällikkönä. Toimenkuvaan kuuluivat tiet ja kunnallistekniset asiat.

Siksi Pihakarin nimi on Vaasan tiepiirin yleissuunnitelmassa vuodelta 1998. Siinä käsiteltiin ohikulkutietä, jonka ansiosta Kasitie voisi koukata Kokkolan keskustan eteläpuolelta.

– Valtio rahoittaisi rakentamisen, mutta aloite tällaisissa hankkeissa lähtee usein kaupungilta, sanoo Pihakari, joka jäi eläkkeelle kaupungin teknisen johtajan virasta vuonna 2011.

Ohikulkutielle siirtyisivät Kokkolan ohittava liikenne ja osa Kokkolaan suuntautuvasta liikenteestä.

– Ei varmasti ollut tarkoituskaan, että rakentamaan lähdetään suin päin. Huomioimme maankäytöllistä puolta. Ohikulkutien varaus oli hyvä saada kartalle, jotta reitti voidaan pitää vapaana, sanoo Pihakari.

Jukka Harju puhuu hahmotelmasta. Tiesuunnitelma puuttuu, mutta aluevaraukset ja linjaukset ovat voimassa. Se on varmistettu yleiskaavassa.

– Tielle on varattu käytävä kaavoituksessa. Kyselyitä muusta rakentamisesta tulee, mutta alue pidetään vapaana, Harju sanoo.

Ohikulkutielle on varattu kolme reittiä, mutta linjaukset voisi vetää yhteen seuraavasti:

Etelästä tultaessa tie erkanisi nykyiseltä Kasitieltä itään Kruunupyyn rajan ja rautatien ylikulun välisestä maastosta, betonitehtaan eteläpuolelta. Tie jatkaisi Koivistontien yli, Isokylän eteläpuolelta kohti Linnusperää.

Valtatie 13:n se ylittäisi voimajohtolinjan seudulta, Indolan eteläpuolelta.

– Ohikulkutie jatkaisi Perhonjoen yli ja ampuisi nykyiselle Kasitielle Kälviän entisen rajan ja eläinpuiston seudulla Peltokorvessa. Oma siltansa pitäisi rakentaa Perhonjoen yli, sanoo Pihakari.

Hänen mukaansa alue on "aika vapaana asutuksesta".

– Enimmäkseen se on metsää ja peltoa. Merkittävämpiä haasteita ei ole.

Ohikulkutien vaihtoehtoa lähdettiin 1990-luvulla selvittämään, koska liikennemäärien Kasitiellä uskottiin kasvavan. Vuonna 1998 ennustettiin, että liikennemäärä Kokkolan pohjoispuolella kasvaa vuorokauden 10 000 ajoneuvosta 1,4 prosentilla vuoteen 2015 mennessä.

Tähän mennessä ennuste on ylitetty selvästi.

– Tulee vaikeuksia, jos liikenne kulkee loputtomiin kaupungin läpi. Ihmiset kyllästyvät ruuhkiin, mikä luo painetta. Tuorein esimerkki on Seinäjoelta. Lisäksi Perhonjoen siltaremontti osoittaa, että Kokkolasta puuttuu varareitti pohjoiseen. Jos tie rakennettaisiin, yhtämittainen savotta olisi 2–3 vuotta, Pihakari arvioi.

Kokkolan liike-elämän edustajat pelkäsivät 1990-luvulla, että kaupungin ohittavien liikennevirtojen mukana menevät kassavirrat. Varovaisuutta on ilmassa edelleen.

– Ohikulkutie ei ratkaisisi ruuhkia Eteläväylällä, jossa on yli 15 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kokkolan tullaan ja Kokkolasta lähdetään. Ohi kulkeva liikenne jää muutamaan tuhanteen vuorokaudessa. Kokkola kaupunkina ei halua ohikulkutietä, sanoo Harju.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä