Paikallisuutiset

Tiesitkö tätä? Noin 60 prosentille aivovamman saaneista jää pitkällinen pysyvä päänsärkyoire: "Aivovamma tulee shokkina ihmiselle itselleen tai omaiselle"

Nuoruuteen sisältyy kuolemattomuuden harha, ja vammautuminen tuntuu kaukaiselta asialta. – Pitäisi ymmärtää, että myös minulle voi sattua jotain, sanoo neurokirurgian erikoislääkäri Mirva Nätynki

Vakavat liikenneonnettomuudet korostuvat nuorten keskuudessa, ja ne muuttavat aika tavalla heidän loppuelämäänsä. Seurauksena voi olla pysyvä aivovamma.

Aivovamma on ulkoisen voiman aiheuttama aivotoiminnan häiriö tai rakenteellinen vaurio. Merkittävä osa vakavammista aivovammoista syntyy liikennetapaturmissa tai kaatumisen seurauksena.

Nuoruuteen sisältyy kuolemattomuuden harha, ja vammautuminen tuntuu kaukaiselta asialta.

– Pitäisi ymmärtää, että myös minulle voi sattua jotain. Ja jos sattuu, se voi muuttaa silmänräpäyksessä koko elämän ja persoonan, sanoo neurokirurgian erikoislääkäriMirva Nätynki.

Aivovammapoliklinikka OYS:n vastuulääkäri on hoitanut heti sairaalaan tulleita aivovammapotilaita yli kymmenen vuotta. Päivystysleikkauksessa korjataan se, mitä voidaan.

– Aivot ovat herkkä ”kapistus” eikä niitä voi millään uusia. Jos aivokudos on tuhoutunut vuodon aiheuttamana, sitä ei voi korjata.

Tehtävänä on turvata aivojen hapen tai veren saanti ja estää lisävaurioiden syntyminen.

– Ensimmäisinä päivinä aivojen tilanne on kriittinen. Muut elimistön vammat korjataan sitten kun aivojen tilanne on selvä, Nätynki kertoo marssijärjestyksen.

Nätynki puhuu potilaalle ja omaisille hyvin varovaisesti kehon tulevaisuudesta ja odotuksista. Pelkistetysti ja ymmärrettävällä kielellä antaen tarkempaa tietoa myöhemmin.

– Aivovamma tulee shokkina ihmiselle itselleen tai omaiselle. Sen ymmärtäminen, mitä aivoissa on tapahtunut, on haastavaa ja se vie aikaa.

Hän tietää, että aivoilla on mahtava toipumiskapasiteetti.

– Pääsääntöisesti lapset ja nuoret paranevat helpommin. On uskomatonta, miten hyvin nuoret voivat toipua.

Muutos voi olla koko loppuelämän mittainen

Alkuvaiheessa on hyvin hankala ennustaa, mitä tapahtuu jatkossa. Vaikeasta aivovammasta voi toipua hyvin. Jotkut taas eivät kuntoudu koskaan entiselleen.

Vaikean aivovamman saanut voi olla täysin työkyvytön ja toisten avun tarpeessa. Myös keskivaikean aivovamman saanut saattaa tarvita apua haastavissa tilanteissa.

– Muutos voi olla koko loppuelämän mittainen. Pitää oppia tuntemaan itsensä uudelleen, Nätynki sanoo.

Aivovamman seurauksena myös persoonallisuus voi muuttua.

– Ikävä kyllä ihminen voi muuttua estottomammaksi. Ei pysty suodattamaan mitä sanoo ja tekee. Sosiaalinen toimintakyky voi olla puutteellinen.

Aivovamman saanut voi olla äkkipikainen ja ärtyä helposti. Lisäksi kasvaa riski saada uusi aivovamma.

– Hyvin harva ajattelee, että minä voin muuttua täysin erilaiseksi. Se on tosi haaste myös omaisille.

Kun aivoihin tulee vamma, muutokset tapahtuvat pääkopan sisällä.

– Vaikka neuropsykologiset oireet eivät näy päälle päin, ne voivat olla hyvin invalidisoivia potilaalle ja lähimmäisille.

Noin 60 prosentille jää pitkällinen pysyvä päänsärkyoire, vaikka kyseessä on lievä aivovamma. Jos on sairastanut migreeniä, aivovamman saatuaan migreenioireet pahenevat.

– Hyvin yleinen vaiva on totaalinen aivouupumus. Aivot lyövät tiltin ja voi olla pakottava tarve mennä nukkumaan useita kertoja päivässä, Nätynki selittää.

Parantavaa tai edes hyvää lääkitystä aivovammaan ei ole. Aivovamman lääkehoito on pitkälti oireiden hallintaa esimerkiksi kouristusten esto- ja päänsärkylääkkeillä.

Valtaosa aivovamman saaneista on alle 25-vuotiaita nuoria miehiä. Suurin osa tapahtuu putoamisen tai kaatumisen seurauksena.

– Silloin sattuu kun kohelletaan. Noin 50 prosenttia vammautumisesta tapahtuu päihteiden vaikutuksesta, toteaa Aivovammaliiton toiminnanjohtajaPäivi Puhakka.

Lisäksi vauhti ja kokemattomuus aiheuttavat onnettomuuksia. Puhakan mielestä myös vuokrattavien sähköpotkulautojen kanssa kannattaisi käyttää kypärää, lautailla vain selvin päin ja vain yksi laudan päällä.

Aivovammaan liittyy paljon tunnepuolen asioita: toivottomuutta, pelkoa tulevasta ja itsetuntokysymyksiä. Myös kaveripiiri saattaa vaihtua. Voi myös olla, että muistiongelmien ja kognitiohaasteiden vuoksi ei voikaan opiskella alaa, jolle on aikonut hakeutua.

– Elämässä alkaa uusi sivu. Joutuu miettimään omakuvaa: kuka minä olen aivovamman kanssa.

Aivovammaa ei tarvitse hävetä. Se ei ole älyvamma ja se voi osua kenen tahansa kohdalle.

Väsyvyys on aivovamman saaneilla hyvin yleinen oire. Osalla aivovammautuneista uni ei ole palauttavaa vaan hän saattaa olla aamulla herätessä yhtä väsynyt kuin illalla. Siksi osa tarvitsee päiväunet.

– Pirteää hetkeä ei elämässä enää välttämättä ole, Puhakka kuvailee.

Monelle loppuelämän muutos on vaikea hyväksyä. Parhaiten selviytyvät he, jotka pystyvät sopeutumaan muuttuneeseen elämään ja hyväksymään traumaattisen tapahtuman.

– Olisi hyvä, että diagnoosin saisi heti sekä oikeanlainen tuki ja kuntoutus alkaisivat mahdollisimman nopeasti. Niin pääsisi kiinni uudelleen elämään ja kuntoutumaan ja samalla tapaisi helpommin muitakin saman kokeneita ihmisiä.