Mielipiteet

Tuomas Akonlahden mielipidekirjoitus: Murtovesiluonnon suojelu sekä ydinvoimaton Perämeri on voimakas tahtotila molemmin puolin lahtea

Janne Anttilan kirjoitus (KP 5.5.) Kalajoen Marina-hankkeesta avaa näköalan lumoavalle luonnonvarallemme, Perämerelle. Joskus on katsottava kauas nähdäkseen paremmin lähellä oleva. Marina-alue sulautuu maisemaan ja vierassatamalla on vahva sosiaalinen tilaus. Eikä se arktinen merimatkailukaan ole kaukaa haettua. Totta kai jääluokan 1A matkustaja-alus voi vierailla myös talvella Perämerellä tietyin sää- ja jäävarauksin.

Yhdelläkään Perämeren "merikaupungilla" ei ole merinäköalaa. Se on jäänyt massiivisten teollisuuskompleksien taakse. Hiekkasärkillä merinäköalan eteen putkahtelevat tornitalot.

Ennen vanhaan kesäisin leirialueen laituri oli keskipiste. Hotelli Hilman aikoina juhlapukuihin pukeutunut kansa kokoontui Tuomipakoille mittumaaria juhlimaan ja katselemaan meren äärettömyyteen. Silloinen vierassatama, pitkä puumöljä leirintäalueen rannassa oli meidän, venevieraitten, ahkerassa käytössä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Perämeren herkkä murtotovesialue on matala ja virtaukset ovat heikkoja. Kylmän pohjaveden kierron ansiosta veden keskilämpötila pysyy suhteellisen matalana kesälläkin, joten sinilevärehevöityminen on pysynyt kohtalaisen vähäisenä.

Pohjanlahden herkkä ja korvaamaton luonto nousi yleisemmin huolen aiheeksi vasta, kun silmättömät silakat uivat porilaisten verkkoihin Vuorikemian tehtaan käynnistymisen jälkeen. Kokkolan rikkihappotehtaan valmistuttua 1958 himankalaiset vetivät harjuslauttaa turhaan vesillään. Harjusta on kaikesta huolimatta — huolettoman tuurilla — säilynyt jonkin verran Raahen ja Kokkolan teollisuuden välisillä karikkoalueilla Pyhäjoen edustalla, joilla myös uhanalaista karisiikaa vielä vaeltelee.

Vuosisatoja merenrannat olivat puutavaran säilytys- ja lastausalueita ja pian niistä tuli teollisuuden ilmaisia tontteja sillä lyömättömällä edulla, että vieressä oli myös ilmainen kaatopaikka: Uskomattomat määrät raskasmetallipäästöjä pumpattiin sellaisenaan mereen. Outokumpu Oy sai vielä vuonna 1982 ympäristöministeriöltä poikkeusluvan ylittää reilusti sallitut raskasmetallipumppaukset. Sittemmin merenpohjia on ruopattu ja koottu ”myrkkysaariksi”.

Ilmainen oli myös se tontti, joka annettiin venäläiselle RosAtomille Pyhäjoelta 2014. Hanhikivenniemi oli tärkeimpiä luonnonsuojelualueita, jossa eli 250 sekä makean että suolaisen veden kasvilajia. Sen rantaheinä ja luhtimetsä kätkivät harvinaiset kasvi- ja eläinlajit, kuten myös luontoihmisen venehaminat ja kalamökit.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Hanhikivelle suunniteltu painevesivoimalatyyppi olisi tuhlannut tuottamastaan energiasta kokonaista 59 % jäähdytykseen. Maankohoamisen vuoksi yhä mataloituvat rantavesistöt olisivat lauhdevesissä rehevöityneet sinileväkukkatarhoiksi.

Energiaa tietenkin tarvitaan, mutta luontomatkailun kontekstiin sopivat ainoastaan uusiutuvat energiamuodot kuten esimerkiksi tulevaisuuteen katsovat vety- ja biokaasutuotantolaitokset, sijoitettuna vaikkapa sileäksi hakatulle Hanhikivenniemelle.

Hallitusta kasaava ministeriaines on paineessa lunastaa lupauksiaan kääntää talouskäyrä ylöspäin entisen vihreän siirtymän sijaan – uudella siirtymällä, missä yhteydessä juuri ydinvoiman lisärakentaminen on pahaenteisesti kertaalleen mainittu. Se olisi taaksepäin siirtymää. Hulluimmillaan se tarkoittaisi Oulu—Kalajoki-akselille erittäin ei-toivottua ydinvoimalaa tai pienydinvoimaloita. Tämä on erityisen huolestuttavaa, kun entistenkin rakennusyritysten laskut on vielä maksamatta.

Ruotsin puolella luonnonreservaatit käsittävät Kalixin ja Skellefteån välillä noin 30 rauhoitetun saaren ketjun.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Suomen puoleisella rannalla on mm. Kemin edustalla Perämeren kansallispuisto, Limingan lahden alue, Rahjan saaristo, Ohtakari ja likempänä Vaasaa Björköbyn maailmanperintökohde.

Murtovesiluonnon ja maiseman suojelu sekä geopoliittinen vakaus ydinvoimattoman Perämeren rannikolla on voimakas tahtotila molemmin puolin lahden. Perämeri on yhteinen suojelu- ja maailmanperintökohteemme.

Kirjoittaja on himankalainen merikapteeni.

Haluatko jatkaa keskustelua? Lähetä mielipiteesi toimitukseen tästä linkistä aukeavalla lomakkeella.

Lisää aiheesta

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä