Kotimaa

Työryhmä: Villisian metsästystä tehostettava afrikkalaisen sikaruton leviämisen estämiseksi

Suomen lähialueilla afrikkalaista sikaruttoa on havaittu Virossa, Ruotsissa ja Venäjällä.

Villisian metsästystä on Suomessa tehostettava niin, että keskipitkän aikavälin tavoitteena on kannan puolittaminen nykyisestä, katsoo asiaa pohtinut työryhmä mietinnössään. Metsästyksellä halutaan pitää afrikkalainen sikarutto (ASF) pois Suomesta.

– Sikaruton leviämisen riskit Suomen sikataloudelle ja myös kansalliselle huoltovarmuudelle ovat ilmeiset ja erittäin huolestuttavat. Näihin riskeihin on viisaampaa reagoida ennakoiden kuin vasta sitten, kun uhka on jo toteutunut, sanoi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) ottaessaan perjantaina vastaan mietinnön.

Sioille kohtalokas verenvuotokuumetauti on levinnyt Euroopassa nopeasti. Myös Suomen sikayrittäjien toiminnanjohtaja Ari Berg sanoi, että uhka taudin leviämisestä Suomeen on viime vuosina kasvanut huomattavasti.

Suomessa ei ole tähän mennessä todettu tautitapauksia.

– Mahdollisella tautitapauksella olisi vakavia vaikutuksia meidän elinkeinollemme ja koko yhteiskuntaan, Berg sanoi.

Suomen lähialueilla afrikkalaista sikaruttoa on havaittu Virossa, Ruotsissa ja Venäjällä. Se on hankalasti vastustettava ja sikaeläinten välillä helposti leviävä eläintauti, joka tappaa sekä villejä että tuotantosikoja. Ihmisiin tauti ei tartu.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore arvio edelleen pienentyvästä villisikakannasta kertoo Essayahin mukaan omaa viestiään siitä, että säätelytoimissa on päästy hyvään alkuun.

Tammikuussa kannan keskimääräinen koko oli Luken mukaan runsaat 2 000 villisikaa. Eniten villisikoja on edellisvuosien tapaan Kaakkois-Suomessa ja itäisellä Uudellamaalla, mutta yksittäisiä yksilöitä ja laumoja voi liikkua myös muualla maassa.

– Villisikakantaa koskevassa (työryhmän) linjauksessa keskipitkällä aikavälillä tavoitteena on kannan puolittaminen nykyisestä. Itäisen Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen keskittymien ulkopuolella tavoite on, että villisikaa tavattaisiin lähinnä satunnaisesti eikä tihentymiä tai pysyvää kantaa päästettäisi muodostumaan, sanoi villisikatyöryhmän puheenjohtaja, erätalousneuvos Vesa Ruusila maa- ja metsätalousministeriöstä.

Tavoitteen toteuttamisessa metsästäjillä on Ruusilan mukaan erityinen vastuu ja rooli. Bergin mukaan metsästäjät ovat hoitaneet hommansa Suomessa tähänkin saakka hyvin, ja heidän parissaan on innostusta, kannustusta ja vastuullisuutta.

Berg muistuttaa, että villisika liikkuu yleensä iltahämärässä ja pimeässä, mikä vaikeuttaa metsästystä. Hänen mukaansa erittäin tärkeää olisi pimeänäkötähtäinlaitteiden salliminen villisian metsästyksessä.

Valtioneuvosto on esittänyt pimeänäkölaitteiden käytön sallimista ilman poikkeuslupaa. Berg toivoo asian etenevän mahdollisimman ripeästi eduskunnassa, jotta metsästäjät ehtisivät hankkia laitteita ja opetella niiden käyttöä ennen syksyn hämärää kautta.

Suomen sikayrittäjien mielestä jokainen luonnossa liikkuva villisika on ASF-riski, joka Bergin mukaan kaikkien on otettava huomioon.

– Elinkeinon puolella tehtiin viime syksynä ratkaisu, että metsästysseuroille maksettavaa toiminta-avustusta korotetaan merkittävästi. Toivotaan, että siitä on hyötyä kentällä, kun metsästysseuroissa tehdään työtä kannan vähentämiseksi.

Bergin mukaan jokaisesta metsästetystä villisiasta, josta on lähetetty näytteet Ruokavirastoon tutkittavaksi, maksetaan metsästysseuralle 185 euroa.