Kotimaa

"Voimme lähteä minne vain" – Laura Nevalainen suuntasi tuunaamallaan autolla perheensä kanssa kuukaudeksi Ranskaan

Entistä useampi matkailuautolla reissaava suomalainen tekee tai tuunaa auton itse esimerkiksi pakettiautosta tai kevytkuorma-autosta. Tällainen sosiaalisessa mediassakin vahvasti näkyvä vanlife-buumi alkoi Suomessa noin 5–10 vuotta sitten. Ilmiö on ollut suosittu erityisesti nuorten aikuisten parissa.

Moni pyrkii itse tekemällä pääsemään edullisemmin kiinni matkailuajoneuvoharrastukseen, kertoo alan harrastajien kattojärjestön SF-Caravanin puheenjohtaja Olli Rusi.

– Toinen merkittävä taustatekijä on se, että arvostetaan yksilöllisyyttä ja halutaan nimenomaan se itse tehty ja omaan tyyliin sopiva auto. Vaikka vanlife-ilmiö on uusi, se kuvastaa karavaanariharrastuksen perinteisiä ajatuksia: vapautta, mahdollisuuksia ja oravanpyörästä irtaantumista. Ilmiö on monille myös asenteellisesti tärkeä.

Vanlife-ilmiössä korostuu Rusin mukaan usein uudenlainen karavaanariharrastamisen tapa, jossa ei majoituta perinteisesti leirintäalueilla, vaan erilaisissa luontoympäristöissä.

Rusin mukaan uudet matkailuautot maksavat pääsääntöisesti vähintään 60 000 euroa ja matkailuvaunut noin puolet siitä. Liikennekelpoisia, käytettyjä matkailuajoneuvoja saa halvimmillaan muutaman tuhannen euron hinnalla.

Itse tekemällä kustannukset riippuvat paljon siitä, millaista laatua ja varustetta autoonsa haluaa. Prosessi alkaa usein sopivan ajoneuvorungon hankinnasta.

– Ennen kuin auto on turvallinen ja liikennekuntoinen, voi kulua jo sievoinen summa. Jotkut rakentavat edullisimmista materiaaleista ja voivat saada jo muutamalla satasella jotakin aikaan. Itse tekemällä voi siis säästää merkittäviä summia, Rusi kertoo.

Nurmijärveläinen Laura Nevalainen kiinnostui vanlife-ilmiöstä kauan ennen kuin se rantautui laajemmin Suomeen. Hän tottui matkailuautolla reissaamiseen jo lapsuudessaan ja otti ensiaskeleet harrastuksen pariin miehensä kanssa kymmenen vuotta sitten.

– Ostimme retron matkailuvaunun, ja tuunailin jo sitä jonkin verran. Jossain vaiheessa minulle tuli ajatus, että olisi tosi kiva rakentaa kokonaan oma retkeilyauto.

Neljä vuotta sitten myyntiin tuli pakettiautosta retkeilyautoksi muokattu kuusipaikkainen Volkswagen.

Nevalainen oli suunnitellut etukäteen kaiken auton majoituspaikoista varusteisiin ja säilytystiloihin, jotta se vastaisi parhaiten juuri heidän perheensä tarpeita. Lapsia on viisi, joista vanhin kulkee jo osin omia reittejä.

Vasta ostettu auto menikin ensimmäisen reissukesän jälkeen sekä ulkoa että sisältä kokonaan uusiksi.

– Olen pienestä pitäen harrastanut puutöitä, mutta projektin aikana tuli silti valtavasti uusia ulottuvuuksia kuten hitsaus, maalaus, peltityöt ja eristäminen. Tässä harrastuksessa pitää olla tyhmänrohkea ja ottaa asioista selvää, katsoa Youtube-videoita tai muuta, Nevalainen naurahtaa.

Hänelle auton rakentaminen on tärkeä osa vanlife-arkea, eikä projektia ole edes tarkoitus saada täysin valmiiksi. Jotakin voi aina hieman muokata, ommella, maalata, nikkaroida tai teipata.

Perhe tekee autolla reissuja töiden ja koulun ehdoilla eli lähinnä kesälomien aikaan. Viime kesänä he ajoivat Ranskaan ja elivät autossa lähes kuukauden ajan.

– Eihän meidän kokoisemme perhe pysty autossa kovin kauan asumaan, mutta kyllä sen kuukauden aikana autosta tuli meille koti ja arki alkoi sujua.

Auto tarjoaa Nevalaisen mukaan heille mahdollisuuksia.

– Me emme lähde kesäisin mökille, vaan voimme lähteä minne vain.

Tänä kesänä perhe aikoo reissata Suomessa. Nevalaisen haaveena olisi kokea joskus myös päämäärätöntä ajelua ilman aikatauluja. Tällainen aika koittaa kenties, kun lapset ovat isompia.

Nevalainen kertoo, että harrastus on yhdistänyt heitä perheenä.

– Yhdessä reissaaminen on ihan parasta. Olemme saaneet valtavasti uusia kokemuksia. Tien päällä ja autoa rakentaessa koetaan onnistumista ja hyvää fiilistä – ja toisaalta välillä myös mahalaskuja.

Vuonna 2018 yhteensä 296 autoa muutoskatsastettiin matkailuajoneuvoksi. Vuonna 2021 matkailuajoneuvoksi muutoskatsastettuja autoja oli jo lähes kaksinkertainen määrä, 575.

Näistä alle kolmasosa oli pakettiautosta matkailuautoksi muunneltuja. Muut ovat voineet olla esimerkiksi kevytkuorma-autoja tai pikkubusseja, sanoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tarkastaja Mikko Nurmi.

– Tilastot eivät kuitenkaan kerro, ovatko nämä nimenomaan yksityishenkilöiden itse tekemiä, eli mukana voi olla myös yritysten tekemiä autoja.

Nurmi kertoo, että Suomessa tuli vuonna 2018 voimaan autoverolakimuutos, joka tiukensi matkailuautojen verovapautta. Sen edellytyksenä on esimerkiksi vähintään 2 500 kilon oma massa ja vähintään 1,85 metrin sisäkorkeus tietyissä osissa autoa.

Lakimuutoksen jälkeen pienimmistä pakettiautoista ei ole enää saanut tehtyä verovapaata matkailuautoa.

– On mahdollista, että entistä useampi on tehnyt tästä syystä matkailuauton mieluummin suuremmasta pakettiautosta, pikkubussista tai kevytkuorma-autosta, Nurmi sanoo.

SF-Caravanin Olli Rusi uskoo, että lakimuutos ei ole vähentänyt suomalaisten intoa matkailuautojen itse tekemiseen. Ne, joiden matkasuunnitelmat vaativat nimenomaan pienen matkailuauton, tuskin ovat jättäneet sen tekemättä verosyistä.

– Toisaalta lakimuutos on saattanut johtaa siihen, että käytetään matkailukäytössä sellaisia ajoneuvoja, joita ei ole virallisesti katsastettu ja rekisteröity matkailuajoneuvoiksi. Jos laitetaan patjat ja kaasulämmitin pakettiauton taakse, myös riskit nousevat – matkailuautoja koskevien säännöstenhän on tarkoitus suojata kuluttajia.

Ennen kuin aloittaa matkailuajoneuvon tekemisen, kannattaa hankkia tietoa turvallisuuteen liittyvistä asioista. Erityisesti kaasuturvallisuuden kanssa tulisi olla tarkkana, muistuttaa Rusi.

Rusin mukaan autoa tehdessä olisi hyvä pitää mielessä myös auton kokonaispaino. Jos itsellä on B-ajokortti, matkailuauton kokonaismassa ei saa ylittää 3 500:aa kiloa, ellei ole valmis päivittämään ajokorttiaan C-luokkaan.

Jos suunnitelmissa ovat pitkät ulkomaanmatkat, Rusi suosittelee tutustumaan kyseisten maiden omiin säännöksiin.

– Matkailuajoneuvoja voivat koskea esimerkiksi tietynlaiset päästö- tai kalustovaatimukset. Jos taas hankkii ulkomailta sellaisen ajoneuvon rungon, jossa on jo jotakin valmiina, saattaa joutua tekemään itse muutoksia esimerkiksi kaasujärjestelmiin. Monissa muissa Euroopan maissa on hyvin erilaiset säännökset Suomeen verrattuna.