Kotimaa

Kivinen hirvenpääkirves on erittäin harvinainen löytö. Tarkka kivilaji selviää jatkotutkimuksissa. Kuva: Matti Kilponen, Arkeologiset esinekokoelmat, Museovirasto

“Yksi huomattavimmista esinelöydöistä tällä vuosituhannella” – Mökkirannasta löytyi harvinainen kivikautinen esine, jota tultiin hakemaan lentokoneella

Pirkko ja Raimo Virpi löysivät arkeologisen aarteen raivatessaan rannan kiviä lapsille turvallista uimarantaa varten,

Kuusamossa on tehty toukokuussa ainutlaatuinen arkeologinen löytö. Esine on kivikautisen kirveen hamaraosa, joka esittää hirven päätä.

Taidokkaasti työstetty hirvenpää on ajoitettu Museovirastossa kivikauden lopulle, 2000-luvulle tai 1000-luvun alkuun eaa.

– Vaikka arkeologisia löytöjä onkin vaikea panna merkittävyysjärjestykseen, tämä on ilman muuta yksi huomattavimmista esinelöydöistä tällä vuosituhannella, amanuenssi Sami Raninen Museovirastosta hehkuttaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Hirvenpään löysivät Raimo ja Pirkko Virpi kesämökkirannastaan. Raimo Virpi tietää olevansa tekemisissä poikkeuksellisen esinelöydön kanssa.

– Museoviraston arkeologi reagoi voimakkaasti ja lähti lentokoneella löytöä hakemaan.

Esine on nyt Museoviraston hallussa. Yleisö pääsee tutustumaan siihen tuoreeltaan, sillä hirvenpää tulee esille 16. kesäkuuta Hämeen linnassa avautuvaan Metsien kuninkaalliset -näyttelyyn.

– Se on kivikaudelta ja noin 3 500–4 000 vuotta vanha, Raimo Virpi tietää.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Arkeologi on kertonut hänelle, että esine voi olla Suomen historian hienoin esihistoriallinen esine, joka koskaan on löydetty.

Hirvenpään löytöaluetta idästä. Hirvenpääase löytyi kuvan etualalla olevasta kuopasta, kun mökin portaiden edustalta poistettiin maakiveä. Kuva: : Mika Sarkkinen, Pohjois-Pohjanmaan museo

Arkeologin mukaan hirvenpää on ollut mökkitontilla eikä ole kulkeutunut sinne esimerkiksi maa-ainesten mukana.

Paikalla on todennäköisesti esihistoriallinen asuinpaikka, joten muiden kuin arkeologien kaivuutyöt mökillä on toistaiseksi kielletty. Pirkko ja Raimo Virpi löysivät arkeologisen aarteen raivatessaan rannan kiviä lapsille turvallista uimarantaa varten,

Suomen alueella idässä ja pohjoisessa elettiin yhä metsästys- ja kalastustaloudessa, mutta Lounais- ja Etelä-Suomeen oli jo 2000-luvulla eaa. kotiutunut pienkarjanhoitoon tukeutuva kulttuuri, niin sanottu vasarakirveskulttuuri.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kivikauden lopulle ajoittuvaa aikakautta kutsutaan myös nuorakeraamiseksi kulttuuriksi.

Tämän pienkarjaa kasvattavan kulttuurin kuuluisat vasarakirveet olivat todennäköisesti esikuva hirven- ja karhunpääkirveille, joita metsästäjä-kalastaja-yhteisöt alkoivat valmistaa.

Vasarakirveet ovat hyvin hienoja kivisepän käsityötaidon näytteitä. Kivisepät jäljittelivät etelämpänä Euroopassa jo käytössä olleita kupariesineitä ja joihinkin kirveisiin on jopa työstetty valumuotin jälkeä muistuttava harjanne. Kivikirveeseen tehtiin kiinnitysreikä luultavasti luusta valmistetulla poralla.

Kuusamosta löytynyt hirvenpää on peräisin kirveestä, joka on ollut aikansa rituaali- tai statusesine.

Kuusamosta löytynyt hirvenpää on peräisin kirveestä, joka on ollut aikansa rituaali- tai statusesine. Löytö on siis ollut harvinainen ja loistokas esine jo valmistumisaikanaan.

Hieno hirvenpää on vasarakirveen hamarapuoli. Teräosa puuttuu, samoin kuin maamme aikaisemmista vastaavan kaltaisista löydöistä.

Kuusamon löytöön verrattavia esineitä ovat Suomen merkittävimmäksi arkeologiseksi löydöksi mainittu Huittisten hirvenpää ja 1890-luvulla löydetty Säkkijärven hirvenpää. Näiden aarteiden maasta paljastumisesta on jo pitkälti toista sataa vuotta.

Huittisista vuonna 1903 löytynyt hirvenpää esittää hirven vasaa ja se on valmistettu vuolukivestä. Kuusamon löydön kivilaji on vielä selvitettävänä. On mahdollista, että se on peräisin saman kivisepän käsistä kuin Säkkijärven hirvenpää.

Hirvi on taidokasta käsityötä. Turvassa on pieni kolhu. Kuva: Matti Kilponen, Arkeologiset esinekokoelmat, Museovirasto
Kommentoi Ilmoita asiavirheestä