Paikallisuutiset

Ylivieskalainen Piia Seppälä löysi työllisyyden kuntakokeilusta polun takaisin työelämään: "Koulu kutkuttaa takaraivossa" – Katso miten hyvin Kokkolassa pärjättiin

Työttömyyteen voi liittyä häpeän, pelon ja epäonnistumisen tunteita. Se on kuntakokeilupäällikköMervi Mäkihongan mielestä inhimillinen reaktio.

Työttömyys voi olla joillekin vaikea asia.

– Se on ehkä tämä yhteiskunta, joka painottaa kyvykkyyttä tai menestymistä. Kun työttömyys pitkittyy, tällaista voi tuntea. Kuitenkin syyt pitkittyneeseen työttömyyteen voivat olla moninaisia ja aina yksilöllisiä.

Työllisyyspalveluja järjestetään asiakkaan hyväksi – ei viranomaisten tai palvelujen vuoksi.

– Kaiken A ja O on, että asiakas kokee, että tämä ratkaisu on tässä tilanteessa minunkin mielestäni hyvä.

Oman polkunsa työllistymiseen on löytänyt ylivieskalainenPiia Seppälä, joka on ollut työttömänä jonkin aikaa. Hän on ollut kuntakokeilun asiakkaana sen toiminnan alkamisesta saakka, ja kokemukset ovat hyvät.

– Täällä on hyvä henkilökohtainen palvelu. Nyt kun kaikki siirtyy netin maailmaan, on hyvä käydä asioita läpi kasvotusten. Jos jokin on vaikeaa, täältä saa avun, Seppälä sanoo.

Apua voi tarvita esimerkiksi lomakkeiden täyttämiseen verkossa. Monet palvelut toimivat paremmin pöytäkoneella kuin kännykän kautta.

Seppälä on löytänyt tien takaisin työelämään kuntouttavan työtoiminnan ja palkkatuetun työnkautta. Hän on aikaisemmin tehnyt töitä lasten parissa, aluksi perhepäivähoitajana.

Nyt hän on tehnyt sijaisuuksia koulunkäynnin avustajana. Ilman työllistämistä edistäviä palveluja hän ei olisi välttämättä hoksannut, että tämäkin työ sopii hänelle.

– Kun minä pääsin kokeilemaan koulunkäynnin avustajana työskentelemistä, se tuntui ihanalta. Kun minua ei ole näkynyt, lapset ovat kysyneet, että missä olet ollut. Paras palaute tulee lapsilta, Seppälä sanoo.

Lasten lisäksi hän on saanut kivaa palautetta opettajilta ja vanhemmilta. Tämä on antanut uskoa tulevaisuuden suunnitelmiin.

– Koulu takaraivossa kutkuttaa, Seppälä sanoo.

Jokilaaksojen kuntakokeilussa on onnistuttu tuomaan palvelut lähelle työnhakijoita. Ylivieskan, Kalajoen ja Oulaisten lisäksi mukana on kaksi kuntaa eli Alavieska ja Merijärvi, joissa ei ole aiemmin ollut saatavilla TE-toimiston lähipalveluita.

Juuri asiakaspalvelu on se, johon sekä työntekijät että asiakkaat ovat tyytyväisiä. Kasvokkain kontakti on parempi kuin puhelimessa.

– Asiakkailta on tullut hyvää palautetta, kun on oma asiantuntija, jonka voi tavata kasvokkain, sanoo kuntakokeilupäällikkö Mervi Mäkihonka.

Varsinkin aluksi asiakassuhde on tiivis ja tapaamisia sekä yhteydenottoja on usein.

– Ihmisestä poimii eri tavalla asioita, kun ollaan kasvokkain. Asiakas voi aluksi olla hämillään tiiviistä yhteydenpidosta. Mutta myöhemmin hän voi ihan eri tavalla lähteä avaamaan tilannettaan, hän sanoo.

Ensimmäinen tapaaminen sovitaan mahdollisimman pian, kun asiakas on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi.

Ensimmäisessä tapaamisessa tehdään työllistymissuunnitelma ja katsotaan, mitkä palvelut mahdollisesti ovat tarpeen. Ensimmäisten kolmen kuukauden tapaamisia ja yhteydenottoja on tiiviisti, noin kahden viikon välein.

– Alkupalveluun on panostettu toukokuussa 2022 voimaan tulleessa uudessa asiakaspalvelumallissa, jotta asiakas pääsee heti kiinni työnhakuun tai hänelle voidaan tarjota tarkoituksen mukaisia palveluja, Mäkihonka sanoo.

Kun kuntakokeilu alkoi vuonna 2021, tavoitteena oli luoda uusia toimintatapoja, jotka yhdistävät kuntien ja valtion hallinnon resurssit, osaamisen ja palvelun.

Silloin kuntakokeilun asiakkaiksi siirtyivät kaikki alle 30-vuotiaat työttömät työnhakijat, Kelan työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa saavat työnhakijat sekä maahanmuuttajat ja vieraskieliset työnhakijat.

Kuntakokeiluja on Suomessa useita, mutta näköpiirissä on, että tämän asiakasryhmän työllisyysasioiden hoitaminen on tulossa kuntien vastuulle.

Kuntakokeilussa asiakkaan ympärillä on moniammatillinen palveluverkosto.

Jokilaaksojen kuntakokeilussa 21 työntekijän henkilöstö koostuu TE-asiantuntijoista, sosiaaliohjaajista ja esimiehistä. Erityistä on se, että Ylivieskassa osana tiimiä on myös psykiatrinen sairaanhoitaja.

– Teemme yksilöllistä asiakaspalvelutyötä, jotta voimme ohjata asiakkaat heidän tarvitsemiin palveluihin.

Osa asiakkaista tarvitsee enemmän, osa vähemmän palveluja.

– Taustalla voi olla haastavia tilanteita. Kun niiden ratkaisuksi löytyy yhteinen päämäärä, ja asiakas sitoutuu palveluihin, asiat voivat loksahtaa kohdalleen, sanoo alle 30-vuotiaiden työnhakijoiden tiimissä työskentelevä TE-asiantuntijaMaria Korpi.

Lisäksi yhteistyökumppaneita ovat alueen oppilaitokset, Raudaskylän kristillisen opiston työllisyyshankkeet, Ylivieskan kaupungin yritysneuvonta, Sytykkeen nuortentyöpaja sekä alueelliset nuorille tarkoitetut Ohjaamo ja Jelppiverkko -palvelut.

Lisäksi yhteistyötä tehdään sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä kuntoutuksen eri toimijoiden kanssa.

Onnistumisia on kuntakokeilussa jo koettu.

– Kun näkee asiakkaan motivaation syntymisen, se on kaikkein parasta, Mäkihonka sanoo.

Työnhakuvelvoitteeseen kuuluu, että työntekijä hakee neljää työpaikkaa kuukaudessa. Asiakkaan tehtävä on pitää määräajoista kiinni. Suunnitelman noudattamatta jättämisestä voi seurata korvaukseton määräaika.

– Työttömyysetu on vastikkeellista. Sitä aina painotetaan asiakkaille, ja sen mukaan toimitaan, Korpi sanoo.

Kokkolan seudun työllisyyskokeilussa ovat mukana Kokkolan kaupunki, Kannuksen kaupunki ja Perhon kunta sekä Kaustisen seutukunta (Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Toholampi ja Veteli. 29 työntekijästä 18 on TE-toimiston asiantuntijoita ja 11 kuntien työllisyyskoordinaattoreita ja työnvalmentajia.

Mukana yhteistyössä on laaja joukko myös muita organisaatiota, ostopalveluita ja hankkeita, sekä esimerkiksi kuntien oma maahanmuuttajataustainen työnetsijä ja työelämäohjaaja.

– Kaikilla asiakkailla on oma työntekijä, joka seuraa matkaa. Omavalmentajuus on toimintatapa, työllisyyspäällikköSanna-Mari Levijoki sanoo.

Suunta on oikea, sillä nuorten ja pitkäaikaistyöttömien määrä on kääntynyt laskuun. Levijoki sanoo pitävänsä kuntapohjaista työllisyyspalvelua hyvänä mallina.

– Pienet kunnat ovat olleet todella tyytyväisiä kokeiluun. On iso etu pienessä kunnassa, että viedään palveluita lähelle.

Kokkolassa kaupunginhallitus seuraa pitkäaikaistyöttömien määrää kuukausittain. Tavoitteena on, että heitä on tilastoissa joka vuosi 10 prosenttia vähemmän.

– Tänä vuonna näyttää siltä, että tavoite saavutetaan.

Noin 3,3 miljoonan euron vuosittaisista sakkomaksuista 10 prosenttia on noin 300 000 euron säästö kaupungille.

Marraskuussa 2021 Kokkolassa oli pitkäaikaistyöttömiä 642 ja vuotta myöhemmin 543.