Paikallisuutiset

Ylivieskan kirkko sai uutta väriloistoa: Uudet vihreät ja punaiset liturgiset tekstiilit muistuttavat menneen kirkon tarinasta mutta kuvaavat myös uutta alkua – Katso kuvat upeista taidonnäytteistä täältä

Maanantaina Ylivieskan kirkkoon kotiutui turkulaisenSilja van der Meerin suunnittelema ja tekemä punainen sekä vihreä liturginen tekstiilisarja. Punainen tekstiilisarja on ensimmäistä kertaa käytössä tulevana helluntaina ja vihreä 6. kesäkuuta. Van der Meerin aiemmin valmistama valkoinen tekstiilisarja otettiin käyttöön jo viime pääsiäisenä.

Sarjasta uupuvat vielä violetit ja mustat liturgiset tekstiilit sekä punaisen ja valkoisen sarjan toinen kalkkiliina. Violetti tekstiilisarja valmistuu ja toimitetaan viimeistään adventiksi.

– Mustalle sarjalle on tarve vasta pitkäperjantaille, mutta tavoitteeni on saada se toimitettua jo samalla kertaa violetin sarjan kanssa, van der Meer sanoo.

Punaisen tekstiilisarjan teema on Pyhä Henki. Alttarin keskeisenä elementtinä on valkoisen värisarjan tapaan risti, jonka muoto muistuttaa kirkkomaalla seisovaa Muistokirkon hiiltynyttä ristiä. Ristin ympärillä ilmaan nousee lintuparvi. Sen joukosta erottuu valkoinen Pyhää Henkeä symboloiva kyyhky.

Punaisina kirkkovuoden pyhinä muistetaan myös uskonsa vuoksi kuolleita marttyyrejä. Tekstiilin muut kuin valkoiset linnut viittaavat edesmenneisiin marttyyreihin ja myös yleisesti seurakuntalaisiin.

– Ajatukseni lentoon nousevasta lintuparvesta on lähtenyt Pohjanmaan rauhoittavan laakeista peltomaisemista. Toivon saman mielenmaiseman ja rauhan laskeutuvat myös kirkkotilassa istuvan mieleen, Silja van der Meer kertoo.

– Pyhää Henkeä kuvataan myös liekkinä. Punaisten tekstiilien eri sävyt esittävät myös tulen elävyyttä. Esimerkiksi kasukan kirkkaan punainen vuori erottuu liikkeessä. Valkoiset linnut taas tuovat kokonaisuuteen keveyttä, van der Meer jatkaa.

Vihreässä värisarjassa teemana on elämänpuu ja kristillinen kasvu. Alttarilla olevan ristin ympärillä kasvavan puunoksiston lehtien eri sävyt kuvaavat elämää täynnä olevaa seurakuntaa. Lehdet ja niiden värisävyt muistuttavat seurakuntalaisten moninaisuudesta sekä rikkaan ja elämäntäyteisen arjen merkityksestä.

– Tekstiilien lehdet kiiltävät vähän eri sävyissä eri valossa ja kulmissa. Samalla tapaa myös seurakuntalainen on välillä hieman varjossa tai valokeilassa, Silja van der Meer kuvailee.

Hän kertoo valinneensa kevyet vihreänsävyt juuri Ylivieskan kirkon valkeuteen ja vaaleisiin puupintoihin sopiviksi.

– Koin, että heleä vaaleanvihreä sopii Ylivieskan kirkon värimaailmaan. Tekstiilien pohja on hieman harmahtavan vihreä, kun taas lehdissä näkyy kirkkaampaa kevään vihreää.

Elämänpuun vahva runko taas kuvastaa tukea ja turvaa. Kasvava puu ja sen oksistot kuvaavat myös toivoa ja uuden elämän alkua.

– Keskeistä töissä on risti. Linnut ja puunoksisto lähtevät Muistokirkon hiiltyneestä rististä. Se muistuttaa edeltäneen kirkon tarinasta.

Punaisen ja vihreän sarjan teemat toistuvat alttarilla antependiumissa, puhujapöydän kirjaliinassa, kasukassa ja stolissa. Viinimaljaa peittävässä kalkkiliinassa on teemana Kristuksen kärsimyksestä muistuttava orjantappurakruunu, jonka lomassa kulkee toivoa herättävä ja kirkkovuoden ajankohtaa kuvaava kasviköynnös.

Orjantappurakruunu toistuu eri värisarjojen kalkkiliinoissa hyvin samanlaisena, mutta läheltä tarkasteltuna niistä löytyy erilaisia yksityiskohtia. Esimerkiksi punaisessa kalkkiliinassa orjantappuran lomasta erottuu pieniä tulipunaisia nuppuja.

– Halusin nupuilla tuoda esiin myös toivoa terävän orjantappuran sekaan, Silja van der Meer kertoo.

Uudet tekstiilisarjat, kuten myös aikaisempi valkoinen värisarja, on kuvioitu applikaatio- ja kirjontatekniikalla juhlavalle ja kevyelle raakasilkille ja kiiltävämmälle dubion-silkille. Kokonaisuus on käsinkirjailtua taidekäsityötä.

– Näissä kahdessa värissä, samoin kuin muissa Ylivieskan uuteen kirkkoon suunnittelemissani kokonaisuuksissa, tausta-ajatuksena on uuden alun ja toivon esille tuominen. Tekstiilit ovat uuden puhdaslinjaisen arkkitehtuurin innoittamia ja Ylivieskan kirkkoon erityisesti suunniteltuja kokonaisuuksia, van der Meer tiivistää.