Monikansalliset pankit Suomessa - Lainat ja sijoitukset

MAINOS - TALOUTEEN RYHMITTYMÄ -

Monikansallisia pankkeja on paljon. Tiesittekö, että itse asiassa Suomessa toimivista pankeista lähes kaikki ovat monikansallisia? Erityisesti, kun puhutaan suorista pankkinimikkeistä.

Monikansallisuus on mahdollistanut meille kaikille arvokkaat pankkipalvelut verkkopankkeineen ja samalla edistyneen verkkoteknologian asuntolaina-palvelut. Ilman digitaalisuutta ja monien muiden maiden yhteistyötä asiat tuskin olisivat näin hyvässä jamassa.

Edulliset korottuskin olisivat mahdollisia, koska pelkästään Suomen lain asetukset eivät yksinkertaisesti monimutkaisista taloussyistä pysty mahdollistamaan tätä. Euroopan keskuspankin tarvii siis olla tässä suurena tukipilarina, mitä ei oikeastaan missään otsikoissa suoranaisesti lue.

Ei edes huolimatta siitä, että toimintamalli koskee useita kymmeniä tuhansia suomalaisia siltä istumalta, kun näitä lakiasetuksia ja -rajoitteita laitetaan voimaan.

Ehkä on terveempää näin, että elämme mahdollisimman yksinkertaisessa maailmassa, koska tämä tieto ei lisäisi tuskaa, mutta ehkä se saattaisi hämmentää vain lisää jo tätä suhteellisen hämmentävää pakkaa entisestään.

Koska käymme läpi pankkien myöntämiä kulutusluottoja, onKulutusluottoa.org oikein hyvä netin lähdesivu lähteä tutkimaan asiaa. Ei ehkä monikansalliselta tulkintatavalta niinkaan, mutta näin muuten ja erityisesti Eurooppa-lähtöisesti. Erityisesti Euroopan näkövinkkelistä, emme voi Amerikan tai Aasian pankkeihin koskea niiden ollessa hyvin kaukana relevantista tänne meille asti ja tavallaan heidän toimintansa on täysin eri maailmoissa kuin meidän omien tai EU-pankkien.

Suomalaiset hakevat lainaa joko Suomesta tai Euroopan pankeista, joista harvan "monikansallisuus" yltää Rapakon taakse tai edes Lähi-Itään paitsi ehkä brändin alaisina. Tätä asiaa ei ole mahdollista selvittää näin maallikkona - eikä ehkä edes tarpeellista.

Kulutusluottoja ja sijoituksia pankkien kautta tekijän kannattaa muistaa ainakin nämä

Lainoissa nyt säännöt ovat suhteellisen selviä: mitä parempi eli pienempi todellinen vuosikorko, yleensä sen pienemmin kuluin selviät.

Tämä koskee aidosti isoja lainoja satasista jopa 100 000 euroon saakka. Ainoastaan vakuuksilla saattaa olla vaikuttava rooli tässä.

Mitä tulee sijoituksiin, niin meille on annettutodella hyvät alustat Suomessa ja pääsy on myös rapakon taakse ja Aasiaan, erityisesti rahastoihin. Yksittäiset sijoitukset ovat aavistuksen vaikeampi merkitä ja ostaa omakseen.

Näissä on myös osissa huomattavia likviditeetti riskejä eli ne ovat vain erittäin kokeneille sijoittajille, joka on varmaan sanomattakin selvää.

Voit etsiä omia alustoja ja päästä hyville tienesteille, mutta sinun todella pitää tietää, mitä olet tekemässä:

- Jos sinä olet näin pitkällä, niin tiedät, riskit ja sijoitusten kulut,

- et halua välttämättä olla kovin isoin satsauksin kiinni noteerattomissa osakkeissa,

- muista suurehkovaluuttariski* (Vietnamin ja Kiinan markkinat erityisesti),

- muista myös muut yleisettodella isot riskit,

Toisaalta, jos olet jo näin pitkällä, niin et välttämättä ole ensimmäistä kertaa hieromassa euroista toisen valuutan tai yrityksen kautta rahaa.

*Opinnäytetyö valuuttariskeiltä erityisesti suojautumiseen ja palkittu sellainen, joten lähteen arvoinen.

Varoittaa voi kuitenkin aina ja me haluamme tehdään niin

On todella tärkeää muistaa, että velkavipu eli sijoituslaina on tässä vielä astetta riskialttiimpi. Erityisesti nyt kunkorot ja niiden merkitys ovat, mitä ne nyt vain ovat.

Korothan eivät ole meille kuluttajille kovin suotuisia. Tosin luultavasti lukijana tiesit tämänkin varovaisen faktan.

Sijoita tutuissa ympäristöissä ilman velkavipua (eli kansan kielellä ilman sijoituslainaa)

Jos palataan omaan pelikenttään, niin se on vähän parempi, tai ainakin turvallisempi tapa lähteä sijoittamaan tai jatkaa sen toimintaa.

Sijoitusalustoista ehkä tutuin Nordnet tarjoaa esimerkiksi loistavat mahdollisuudet maailmalle ja lukuisiin eri sijoituksiin ETF:n + rahastojen kautta. Ja et tarvitsee lainaa sijoittamiseen, tosin sitä ei koskaan tarvita ellet sittenshorttaa, joka jääköön tämän kirjoitelman ulkopuolelle.

Lainat ovat pelanneet isoa roolia sijoituksissa. Rahakorneri -sivunkulutusluotot ilmaisen nettihakemuksen kautta, siis suoraan verkkohakemuksella ja pankkitunnuksilla, suosittellaan tekemään tästä helppoa, mutta älä sijoita lainarahalla tai ainakin ihan minimissään minimoi oma velkavipu.

Kyseisen edellä mainittu sivu ei tee antamiensa tietojen mukaan yhteistyötä sijoittaja-alustojen kanssa, mutta välittää lainaa 99-prosenttisesti kuluttajatoimintaan. Siksi lainaa ei kannata käyttää rahasto- tai osakesijoituksiin, ellei ole konkari tällä alalla.

Riskit voivat olla todella suuria - tai voitot suuria siinä samassa

Tämä ei ole uhkapelia. Vaikka prosentuaaliset riskit ovat mittavia, joskin oikein käytettynä vielä siedettävissä. Nyt ei palata markka-aikaan, vaan pyritään elämään nykyhetkessä euroissa. On hyvä korostaa, että jokainen meistä sijoittaa omilla varoillaan, ei ole sitä yhtä oikeaa tai väärää tapaa.

Voidaan vain korostaa riskejä, jotka ovat individuaaliset ja keskimäärin 2023 vuoden alkupuolen kohdalla valtavat.

Sinun siis tarvitse oikeasti tietää, mitä teet.

Ei kannata haukata suurta palaa kakkua ja jäädä sitten miettimään, mikä meni pieleen, koska tästä varoitettiin jo pelkästään tässä tekstin pätkässä lukuisaan otteeseen. 

Luotettavaa kulutusluottoa kansainvälisistä pankeista on saatavilla lähes aina

Koska Suomi on elänyt jo vuosikausia "EU-lisenssin aikakautta" tai monet pankit ovat ainakinEKP:n pankkilisenssien alla Finanssivalvonnan lisäksi, joten ei tässä olla voitu pahasti pieleen mennä. Taloustilanne on nyt vain hyvin epävakaa koko maailmassa.

Inflaatio, sotatila ja niiden seuraukset ovat todella valtavat. Loppua tälle ei nyt ainakaan vielä 2023 vuoden aikana tule näkymään, ellei joku keksi taikanappulaa tai "Joulun ihme" tulee kolkuttelemaan ovia. Finanssialalla ei uskota ihmeisiin, pelkästään numeroihin.

Parempi siis mennä eteenpäin tällä ja juurikin näillä nykyisillä korteilla, mitä meille on jaettu, koska muutakaan emme voi. Kulutusluoton tai minkä tahansa lainan saaminen on nyt ja jatkossa vielä vaikeampi saada, mitä se on ollut koskaan, kiteyttääPankkilainavertailun päätoimittajaPekka Tamminen. Jopa verrattuna pahimpaan korona-aikaan ja sen hetkisen limitoidun 10 %:n nimelliskorko katon alla.

Tästä ei kuitenkaan tarvitse tehdä numeroa, koska se olisi luokkaa nolla eli hyödytöntä, eikä johtaisi mihinkään. Jatkamme siis sinnikkäästi eteenpäin nykyisillä eväillä.

Lainaa on saatavilla aina, mutta nyt varmaan tulevaisuuden rooleissa siihen tulevat mukaan paljon isommin esimerkiksi yhteisessä vastuussa olevat lainat eli rinnakkaishakija pankkilainat. Näin kaksi ihmistä takaa lainan ja osallistuu maksuun, riskit ovat pienemmät ja voittajia on enemmän.

Mistä maista suomalaiset lainaavat eniten - tai mistä se rahaliikenne oikeastaan tulee?

Tästä puuttuu virallinen tilastointi täysin, mutta Suomi on toki ylivoimaisesti kärjessä yhä. Seuraavana tulevat:

- Norja

- Ruotsi

- Tanska

- Espanja/Ranska/Saksa

- Baltian maat ja Tsekki/Slovakia/Slovenia/Bulgaria

Listalla jossain välissä on luultavasti myös aasialainen raha ja USD, näitä kuin ei vain tilastoida.

Ja todettakoon, että Norjan luottokortit ja Ruotsin vastaavat paikat voivat vaihtua erittäin nopeasti, vaikka molempien NOK / SEK (Norjan ja Ruotsin kruunu) ovat tällä hetkellä todella vahvoja. Kaikki voi silti muuttua silmien räpäytyksessä.

Molempien pankit ovat ottaneet kaikesta huolimatta vakipaikan Suomesta ja lainaraha tulee molemmista suhteellisen tasaisesti meille.

Tätä ei ole missään virallisissa tilastoissa ja sen tilastointi on vuosikausia sekä isoja resursseja ottavan työtaakan takana - tosin, varmastikin sen arvoinen ja tiedon valoon tarvittava “finanssimietinnän” kautta.

On silti hyvin vähän merkitystä, mistä raha tulee loppujen lopuksi. Pohjoismaat ovat toinen toistensa tuki, hyvä tai parempi, että ristiin rastiin näistä kuin muualta maailmasta - voisi kiteyttää.

Raha ja tulevaisuus - vuodet 2023 - 2025

Joskus puhuttiin markoista, nyt euroista, osa kansasta kyseenalaistaa jo nämä molemmatkin. Ja miksi? Ehkä vastaus on siinä, että maailman meno tuntuu hyvin epärealistiselta. Erityisesti nuoremmalle väestölle.

Vastausta on vaikea löytää. Se tuskin on relevantti tai ajaa ketään yhteen, mutta tällä hetkellä tätäefektiä ajaa raskas melkein 9,15 % inflaatio (marraskuu 2022), kun kaikki noteerataan. EU:ssa inflaatioprosentti oli noin 10 % keskimäärin marraskuussa 2022.

Tämä aihe ei varmasti jää tähän, se koskettaa meitä kaikkia. Tänään, loppiaisena ja varmasti vielä kesälomien alkaessa ja loppuessa. Parempi siis puhaltaa yhteen hiileen, inflaatio on täällä jäädäkseen, mutta sen eteen voidaan keksiä kuluttaja ystävällisiä ratkaisuja sekä hidastaa ja lopulta stabilisoida se.

Suomi puurtaa niin kuin aina sanotaan

Jotta kenellekään ei jäisi epäselväksi, niin monikansallisuus ei ole huono asia.

Se on jopa pakollista, että pärjäämme nykymaailmassa. Suomessa olemme aina saappaita myöten menty ja ryvetty - hieman itsepäisesti, jos asian kaunistellen sanoisi. Se ei ole kuitenkaan ongelmaa pahentanut. Hyvin ollaan siis onnistuttu toistaiseksi.

Voisimme jatkaa tätä linjaa - ja nykyistä kansainvälistä linjausta meiltä ei viedä pois siltikään, vaan pankkitoiminta ei ole suomalaista. Tämä asia pitää hyväksyä. Myös Aasia ja Pohjois-Amerikka tulevat olemaan väistämätön osa finanssialaa. Tämä on tosin melko huono-onnisen, positiivarin yli 25 vuoden talous kokemuksen omaavan kirjoittajan taustojen kiteytys ja viesti.