Yli 1000-kiloinen Kerttu-hevonen juuttui jokeen - "Yksi Suomen suurimmista hevosista"

Suurikokoisen tamman nosto-operaatioon osallistui toistakymmentä pelastuslaitoksen työntekijää. LEHTIKUVA / HANDOUT / LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS

Pelastuslaitos auttoi yli 1000-kiloisen Kerttu-hevosen ylös joesta Vihdissä keskiviikkoiltana, kertoo pelastuslaitos. Hollannintyöhevonen Kerttu oli ilmeisesti lähtenyt aitauksesta omille teilleen ja pudonnut Ali-Kärrin jokeen.

Suurikokoisen hevosen jalat juuttuivat osittain joen mutapohjaan, eikä se päässyt ylös jyrkälle rantapenkereelle. Pintapelastajat pujottivat hevosen alle ja sen takajalkojen ympäri vetoliinat, joilla Kerttua estettiin vajoamasta syvemmälle.

Paloesimies Arttu Lankisen mukaan noin 15 pelastuslaitoksen työntekijää osallistui tamman nosto-operaatioon. Lankisen mukaan pinteeseen joutunut eläin on todennäköisesti yksi Suomen suurimpia hevosia.

- Kyllähän siinä tekemistä oli, rantapenger oli niin jyrkkä, että oli kuin laiturille olisi yritetty nostaa sitä. Teimme kaivinkoneella luiskan, jonka avulla hevonen pystyi itsekin auttamaan itseään ylös. Se oli niin väsynyt, että käytännössä kyljellään vedimme sen lopulta kuiville.

Väsynyt 6-vuotias Kerttu jäi aluksi makaamaan paikoilleen, mutta tokeni tovin levättyään.

- Se pötkötteli pitkään paikoillaan, mutta omistaja ja eläinlääkäri patistelivat sen jonkin ajan kuluttua liikkeelle. Kyllä se loppujen lopuksi itse talliin käveli ja ryhtyi syömään heinää.

UUSIMMAT UUTISET

Työministerin mukaan työllistämisrahaa on jäljellä joka puolella, ”sitä pitää osata käyttää”

SANNA NIKULA STT

Ely-keskuksissa makaa 150 miljoonaa käyttämätöntä työllistämisrahaa tälle vuodelle. Tieto hämmästytti kansanedustajia, kun eduskunta torstaina ruoti työministeriön budjettia.

Moni edustaja ihmetteli sitä, että hallitus on asettanut kolmannelle sektorille – eli kansalaisjärjestöille – 3 000 henkilötyövuoden katon sataprosenttisen palkkatuen käytölle. Se estää ely-keskuksia käyttämästä enemmän rahaa yhdistysten palkkatukeen.

– Tällä on varmaan jonkun verran merkitystä siihen tilanteeseen, jossa me nyt olemme, että niitä määrärahoja on vielä käytössä, myönsi työministeri Jari Lindström (sin.).

Lindstömin mukaan työllisyysmäärärahat eivät ole missään paikassa loppu.

– Tilanne on se, että sitomatonta rahaa on siis 150 miljoonaa, ja alueellisesti on tietysti eroja, mutta joka paikassa sitä rahaa on. Itse asiassa nyt on kyse siitä, että sitä pitää osata käyttää.

Ministerin mukaan oikeita kohteita ovat omaa työmarkkina-asemaa parantavat toimenpiteet.

– Palkkatukea markkinoisin tässä ja sen käyttöä. Sinällään oli ihan asiallinen tämä edustaja (Tarja) Filatovin (sd.) kysymys siitä, että eikö tälle voisi jotain tehdä. Olen saanut työttömien valtakunnalliselta yhdistykseltäkin palautetta, että voisimmeko perua tämän. Hallitus on tehnyt linjauksen tästä katosta, ja se pysyy täällä toistaiseksi, kunnes toisin päätetään. Mutta ei semmoista keskustelua ole käynnistetty, että siihen puututtaisiin, Lindström muotoili.

Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtajan Jukka Haapakosken viesti työministeri Jari Lindströmille (sin.) oli, että 150 miljoonalla eurolla palkkaisi palkkatuella yli 10 000 työtöntä vuodeksi töihin.

Lindströmin mukaan järjestöille ilmoitettiin hyvissä ajoin, että katto tulee.

– Silti tuli yllätyksenä, että me puutumme tähän. Ei ole valmis siltäkään osin maailma, vaan kyllä sielläkin pitää pystyä tekemään asioita tehokkaammin.

Huoli sähköisistä palveluista otettu vakavasti

Lindström kertoi eduskunnalle myös, että työnhaku katkesi heinäkuussa, koska TE-toimistojen sähköisissä palveluissa oli ongelmia. Hän kertoi saaneensa TE-keskusten sähköisten palveluiden uudistuksesta palautetta sekä työnhakijoilta että TE-palveluiden asiantuntijoilta.

– Siellä on paljon sellaisia ongelmia, että ihmiset eivät ole ymmärtäneet ohjeita, eivätkä asiakkaat osaa käyttää uusia sähköisiä palveluita. Tähän pitää panostaa edelleen, ja huoli otetaan vakavasti, hän vastasi kysymykseen siitä, miksi työnhaku katkesi.

Myös hallituksen niin sanottu työttömien aktiivimalli sai odotetusti paljon kritiikkiä oppositiolta. Malli on tulossa syksyllä eduskunnan käsittelyyn. Oppositioedustajien mielestä se jatkaa hallituksen politiikkaa, jossa työttömyys nähdään ennen kaikkea yksilöiden omana syynä, ei työpaikkojen vähyydestä tai kohtaanto-ongelmista johtuvana.

Äidille ehdollista lapsensa pahoinpitelystä - sitoi 12-vuotiaan kädet vyöllä ja hakkasi päätä lattiaan

Oulun käräjäoikeus on tuominnut kolmikymppisen naisen lapsensa törkeästä pahoinpitelystä runsaan vuoden mittaiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Tuomion mukaan nainen hakkasi 12-vuotiaan päätä lattiaan sekä löi lasta vyöllä vartaloon ja henkarilla kasvoihin.

- Puolustuskyvyttömyyttä korostaen lapsen kädet on vielä sidottu vyöllä selän taakse, hän on joutunut olemaan alastomana, pahoinpitelyssä on käytetty vyötä ja vaateripustinta eli astaloja sekä tekijänä on ollut lapsen äiti, tuomiossa todetaan.

Oikeus piti tekoa erityisen julmana. Äiti määrättiin maksamaan lapselle 3 500 euroa kärsimyskorvauksena.

Nainen kiisti syytteen, mutta oikeus katsoi, ettei hänen syyllisyydestään jää järkevää epäilyä. Todisteina oikeudessa olivat muun muassa lapsen oma kertomus ja lääkärin lausunto lapsen vammoista.

Isäpuoli kutsui sosiaaliviranomaiset paikalle

Pian tapahtumien jälkeen lapsi oli kertonut lääkärille, että isäpuoli oli pahoinpidellyt häntä äidin ollessa kaupassa. Esitutkinnassa hän oli kuitenkin kertonut, että äiti oli käskenyt häntä nimeämään isäpuolen tekijäksi.

Lapsen mukaan hän olisi nimennyt isäpuolen pahoinpitelijäksi poliisillekin, ellei kuulustelija olisi sanonut hänelle, että kuulustelussa pitää puhua totta.

Oikeus piti lapsen kertomusta uskottavana, sillä myös hänen sisarensa oli kertonut, ettei isäpuoli ollut missään roolissa pahoinpitelyssä.

Isäpuoli oli oikeuden mukaan kutsunut sosiaaliviranomaiset paikalle pahoinpitelyn jälkeisenä päivänä.

Turvallisuusjohtaja: Kaksi puukotti itseään eduskuntatalon edessä - poliisin mukaan sivullisille ei vaaraa

Helsingissä eduskuntatalon edessä kaksi ulkomaalaistaustaista henkilöä on puukottanut itseään, kertoo eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savola STT:lle.

Haavoittuneet on jo toimitettu ambulanssilla hoitoon. Savolan mukaan ainakaan tiedossa ei ole, että henkilöt olisivat uhanneet ohikulkijoita.

- He tekivät sen ihan itselleen, Savola sanoo.

Helsingin poliisi puolestaan tviittaa, että kaksi henkilöä on todennäköisesti puukottanut itseään vatsaan. Kyseisten henkilöiden kansallisuudesta ei ole vielä tietoa. Poliisin mukaan tapausta tutkitaan ja sivulliset eivät ole vaarassa. Poliisi kertoo, ettei voi kommentoida myöskään henkilöiden terveydentilaa ja viittaa salassapitovelvollisuuteen.

- Tapaukseen ei tällä hetkellä epäillä liittyvän rikosta, Helsingin poliisi kertoo Twitterissä.

Motiivista ei tuoreeltaan tietoa

Turvallisuusjohtaja Savolan mukaan tapahtuneesta ei tullut eduskuntaan etukäteen vihjettä tai varoitusta. Myöskään motiivista ei tuoreeltaan ollut tietoa.

Tapaus sattui noin kello yhdeltä iltapäivällä. Paikalla ollut STT:n kuvaaja kertoo, että paikalle hälytettiin ainakin kolme poliisiautoa ja kaksi ambulanssia. Myös kansanedustajia tuli ulos valtiosalista seuraamaan tilannetta, joka oli kuitenkin nopeasti ohi. Eduskunnassa oli tapahtuma-aikana käynnissä täysistunto.

Savola kertoo, että eduskunnasta annettiin poliisille virka-apua ja turvajärjestelyjen osalta ollaan tarkkana.

- Meillä on ihan normaalit turvajärjestelyt käynnissä niin kuin meillä on täällä aina istuntoaikana.

Poliisi tutkii laajaa talousrikosvyyhtiä rakennustoiminnassa - vahva kytkös järjestäytyneeseen rikollisuuteen

Poliisi tutkii pääkaupunkiseudulla laajaa talousrikosten vyyhtiä, jolla on vahva kytkös järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Rakennusyhtiöissä on epäilyn mukaan tehty muun muassa törkeitä veropetoksia ja törkeitä kirjanpitorikoksia.

Epäiltyinä rikoksista on Bandidoksen alakerhon jäseniä, kertoo rikosylikomisario Kai Käkelä keskusrikospoliisista STT:lle.

Poliisi on selvittänyt useissa eri yhtiöissä epäiltyjä väärinkäytöksiä, jotka ovat alkaneet jo vuonna 2013. Yritysten toiminta keskeytettiin viime toukokuussa KRP:n, Helsingin poliisin ja Uudenmaan verotarkastusyksikön yhteisellä operaatiolla.

Yhtiöiden epäillään harjoittaneen muun muassa kuittikauppaa eli perusteettomien laskujen kirjoittamista toiselle yhtiölle palkkiota vastaan. Lisäksi poliisi epäilee, että työntekijöille on maksettu pimeitä palkkoja.

Tutkituille pankkitileille on tullut yhteensä noin 11 miljoonaa euroa vuosina 2013-2017. Poliisi arvioi, että veroja on vältetty useiden miljoonien edestä.

Jutun tiedusteluvaihe käynnistyi Käkelän mukaan poliisin ja verottajan yhteisten selvitysten perusteella. Esitutkinta aloitettiin kesällä 2016.

Asiassa on ollut vangittuina viisi ihmistä. Yksi on edelleen vangittuna.

Samoja ihmisiä epäiltyinä kokaiinikaupasta

Helsingin poliisi on tutkinut talousrikostutkintaan liittyvää huumerikollisuutta. Kyse on poliisin mukaan kokaiinin levityksestä pääkaupunkiseudulla. Epäiltyinä on samoja ihmisiä kuin talousrikostutkinnassa.

Poliisi epäilee, että kokaiinia on välitetty kilon verran viime ja tänä vuonna. Levittämiseen epäillään osallistuneen yhteensä kymmenen ihmistä, joista kaksi on edelleen vangittuina.

Helsingin poliisi on tutkinut myös kahta törkeää kiristystä, joiden epäillään liittyvän talousrikoksista ja kokaiinin välityksestä liittyviin erimielisyyksiin.

Telian ex-johtajia vastaan lahjussyytteet Uzbekistan-jupakasta Ruotsissa - ex-johtaja Tero Kivisaari kiistää rikoksen

Ruotsissa kolmea entistä Telia-johtajaa vastaan nostetaan lahjussyytteet Uzbekistan-jupakassa. Syytettyjen joukossa on myös yhtiön entinen varatoimitusjohtaja Tero Kivisaari, joka toimi takavuosina Telian Euraasian-johtajana.

TT:n mukaan kyse on törkeästä lahjusrikoksesta, jonka enimmäisrangaistus on kuusi vuotta vankeutta.

Ex-johtaja Kivisaaren asianajaja Leif Gustafson sanoi perjantaina, että Kivisaari kiistää syyllistyneensä lahjusrikokseen. Gustafson katsoo, että teko ei ole Ruotsin lain mukaan lahjusrikos.

Uzbekistan-jupakan syytettyihin lukeutuva Telian entinen toimitusjohtaja Lars Nyberg kiistää hänkin rikoksen.

Yhdysvaltojen finanssivalvonta SEC on katsonut, että Telia maksoi vuosina 2007-10 ainakin 300 miljoonan dollarin edestä lahjuksia.

Presidentin tyttärelle kiertoteitse palkkioita

Yhtiön on kerrottu maksaneen kiertoteitse muhkeita palkkioita presidentti Islam Karimovin tyttärelle Gulnaralle saadakseen toimia Uzbekistanissa.

Kivisaaren asianajajan mukaan lahjusrikosta ei ole tapahtunut.

- Vaikka on niin, että korvaus on tullut presidentin tyttären osaksi, kyse ei ole Ruotsin lain mukaan lahjusrikoksesta, sanoi asianajaja Gustafson TT:lle perjantaina.

Hänen tulkintansa mukaan laki ulottuu vain henkilöihin, joilla on muodollinen asema tai toimi - ei epämuodollisiin vallanpitäjiin, kuten presidentin tyttäreen.

Uzbekistan-jupakka tuli ilmi Ruotsissa vuonna 2012, kun Ruotsin television SVT:n tutkivan journalismin ohjelma Uppdrag Granskning paljasti hämäräpuuhat.

Telia on jupakan jälkeen vetäytynyt kokonaan Keski-Aasiasta.

Jättimäiset sakot ja korvaukset

Jo torstaina kerrottiin, että Telia maksaa yli 800 miljoonan euron sakot ja korvaukset lahjusjupakan seurauksena. Yhtiö on kertonut sopineensa korvausten maksamisesta muun muassa Yhdysvaltojen sekä Hollannin viranomaisten kanssa.

Telialle olisi TT:n mukaan tulossa Ruotsissa maksettavaa 2,6 miljardia kruunua eli yli 270 miljoonaa euroa jupakan vuoksi. Tämä summa ollaan ottamassa Yhdysvaltain viranomaisten kanssa jo sovituista summista, joten Telian taloudellisten seuraamusten koko ei kasvaisi, TT:n lähteet kertoivat.

Telia Company tunnettiin ennen viimevuotista nimenmuutosta nimellä TeliaSonera.

Meksikossa etsitään edelleen eloonjääneitä maanjäristyksen jäljiltä

Meksikon tiistaisessa maanjäristyksessä on kuollut viranomaisten mukaan jo yli 280 ihmistä. Yli 200 ihmistä on edelleen kateissa.

Kymmeniä rakennuksia on romahtanut, ja pelastustyöntekijät etsivät uhreja raunioiden seasta.

Pääkaupunki Mexicoon on perustettu kymmeniä hätäsuojia ihmisille, joiden kodit kärsivät vahinkoja järistyksessä. On arvioitu, että jopa 20 000 kotia on vahingoittunut järistyksessä, ja moni niistä on liian vaarallinen, jotta asukkaat voisivat palata niihin. Osa on paennut turvaan sukulaistensa luo ja osa nukkuu kaduilla. Lisäksi miljoonat ihmiset ovat edelleen ilman sähköä, kertoo BBC.

Tiedot pikkutytöstä, jonka uskottiin olevan jumissa pääkaupungin eteläpuolella sijaitsevan koulun raunioissa, osoittautuivat myöhemmin vääriksi. Viranomaisten mukaan kaikki koulun oppilaat on löydetty joko elossa tai kuolleina.

Koulun romahtaessa 19 lasta kuoli. Viranomaisten mukaan on kuitenkin merkkejä siitä, että raunioissa on edelleen ainakin yksi aikuinen elossa.

Kriittinen 72 tunnin aikaraja umpeutuu illalla

Meksikon presidentti Enrique Pena Nieto on luvannut, etteivät viranomaiset lakkaa etsimästä eloonjääneitä rakennusten raunioista. Asiantuntijoiden mukaan vastaavissa tapauksissa uhrit selviävät yleensä noin 72 tuntia. Aikaraja umpeutuu perjantai-iltana Suomen aikaa. Maanjäristysten tuhoamien rakennusten raunioista on löytynyt ihmisiä elossa kuitenkin vielä useiden päivien jälkeen.

Esimerkiksi Mexicon keskustassa pelastustyöntekijät etsivät edelleen 23 ihmistä, joiden uskotaan olevan romahtaneen seitsemänkerroksisen toimistorakennuksen raunioissa. Tuhoutuneesta rakennuksesta on jo pelastettu elossa 28 ihmistä.

Yhdysvallat, Israel, El Salvador ja Panama ovat jo lähettäneet pelastusryhmiä auttamaan Meksikon viranomaisia, ja useista muista maista odotetaan myös lisää pelastustyöntekijöitä avustamaan uhrien etsinnässä.

Naisparien ja heidän lastensa asemaa edistävä lakiehdotus etenee eduskunnassa

Eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja Kari Tolvanen (kok.) pitää äitiyslakiesityksen läpimenon mahdollisuuksia verraten hyvinä.

Äitiyslakiesitys liikahti aamupäivällä eteenpäin, kun valiokunta äänesti myönteisen mietinnön puolesta. Se tarkoittaa käytännössä, että lakiehdotus etenee eduskunnan täysistunnon käsiteltäväksi aikaisintaan syyskauden lopulla.

Tolvanen huomauttaa, että kansalaisaloite on poikkeuksellisen hyvin valmisteltu, koska sen pohjana on hallituksen esitys viime kaudelta.

- Tässä on sitten se omantunnon kysymys. Kyllä aistisin, että tällä on ihan hyvät mahdollisuudet mennä läpi, mutta mahdoton ihan tarkkaan ennustaa.

Äitiyslaki muuttaisi naisparien ja heidän lastensa asemaa siten, että pariskunnan ei tarvitsisi enää tehdä perheen sisäistä adoptiota, jotta toinenkin äiti olisi virallisesti lapsen vanhempi.

Valiokunnan jäsenistä kolme oli myönteistä mietintöä vastaan. He olivat keskustalaiset Niilo Keränen ja Eeva-Maria Maijala sekä kristillisdemokraattien Antero Laukkanen.

Kaikilla heti kaksi vanhempaa

Valiokunnan jäsen, kansanedustaja Johanna Karimäki (vihr.) on tyytyväinen.

- Lapsen oikeudet paranevat, kun hänellä on heti kaksi vanhempaa. Naisparin toisen äidin ei tarvitse enää adoptoida yhteistuumin hedelmöityshoidossa hankittua lasta, Karimäki arvioi perjantaina aamupäivällä.

Naisparin lapsen tunnustaminen tapahtuisi isyyden tunnustamista vastaavalla tavalla.

Äitiyslakiehdotusta on perusteltu muun muassa lapsen oikeuksien edistämisellä.

- Tilanne ei tällä hetkellä ole yhdenvertainen tai ongelmaton lasten oikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Äitiyslakia tarvitaan, jotta lapsella olisi syntymästään lähtien oikeus esimerkiksi elatukseen, perintöön ja tapaamiseen suhteessa molempiin vanhempiinsa, arvioi SDP:n kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä puolueen tiedotteessa perjantaina.

Keskustassa, perussuomalaisissa ja kristillisissä vastustusta

Keskustan Maijala ja kristillisdemokraattien Laukkanen ovat huolissaan muun muassa lasten oikeuksien toteutumisesta, jos äitiyslakiehdotus menisi tällaisenaan läpi.

- Siinä oli asiantuntijoidenkin mielestä useita puutteita, arvostelee Laukkanen.

- Mehän emme vastustaneet näitä asioita, vaan sitä, että ne pitäisi valmistella paremmin, täydentää Maijala.

Kansalaisaloitteen äitiyslaista allekirjoitti yli 55 000 ihmistä. Aloitetta käsiteltiin eduskunnassa noin vuosi sitten pitkässä ja tunteikkaassa keskustelussa. Lakiehdotusta on vastustettu keskustan, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien ryhmissä.

Eduskunnan käsiteltäväksi on päätynyt kaikkiaan parikymmentä kansalaisaloitetta, sillä ne ovat keränneet vähintään vaaditut 50 000 allekirjoitusta. Tällaisia aloitteita ovat muun muassa laki tasa-arvoisesta avioliitosta, eutanasia-aloite hyvän kuoleman puolesta, kellojen kesäaikaan muuttamisen lopettaminen, aloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa, nollasopimusten kieltävä lakialoite ja laki Malmin lentokentästä.

Suomalaistyttöjäkin viedään ulkomaille silvottaviksi - laiton perinne elää joissakin maahanmuuttajayhteisöissä Suomessa

Suomalaisia tyttöjä viedään Suomesta ulkomaille sukupuolielinten silpomista varten, kertoo Fenix Helsinki -yhdistyksen tänään julkaistava selvitys. Ilmiön olemassaolo on tiedostettu Suomessakin jo pitkään, mutta varmaa tietoa asiasta ei ole tihkunut perinnettä harjoittavien maahanmuuttajayhteisöjen ulkopuolelle. Toisen sukupolven maahanmuuttajien pyörittämän yhdistyksen puheenjohtaja kertoo, että toiminta pidetään tiukasti salassa ja siitä on vaikea saada tietoa.

- Selvityksemme osoittaa, että tällaisia matkoja todella Suomessa järjestetään. Olen myös kuullut, että silpomista tehtäisiin Suomessakin, Fenix ry:n puheenjohtaja Ujuni Ahmed kertoo.

Selvitykseen on haastateltu neljää naista, joille toimenpide on tehty pienenä ulkomailla.

- Nämä on tehty selvityksemme mukaan Egyptissä, Somaliassa, Syyriassa ja Iranissa, Ahmed kertoo.

Somaliasta itse Suomeen vanhempiensa kanssa vuonna 1991 nuorena tyttönä tullut Ahmed kertoo, että perinne elää vahvana joissakin yhteisöissä.

- Tämä perinne jatkuu sitten Suomessakin. Joissakin yhteisöissä se jakaa mielipiteitä. Perinteen jatkamiseen vaikuttaa paljon se, että tiedetäänkö että se on laitonta ja tiedetäänkö sen vaaroista. Toki kysymys on myös siitä, miten on kotoutunut suomalaiseen yhteiskuntaan, hän kertoo.

Sukupuolielinten silpomisessa on kyse vanhasta kulttuurisesta perinteestä, jota esiintyy yhä esimerkiksi joissakin Afrikan maissa, Lähi-idässä ja Aasiassa. Myös tytön tai naisen ympärileikkaukseksi kutsutussa toimenpiteessä osa naisen ulkoisista sukupuolielimistä leikataan pois ja häpyhuulet voidaan ommella yhteen.

Silpominen vaikuttaa koko elämään

Toimenpide on vaarallinen ja sen seuraukset vaikeuttavat elämää. Silpominen voi aiheuttaa esimerkiksi tulehdusten ja virtsaamisvaivojen lisäksi psykologisia ja sosiaalisia ongelmia. Samalla se loukkaa itsemääräämisoikeutta ja fyysistä koskemattomuutta ja luokitellaan Suomessa lain silmissä lähtökohtaisesti törkeäksi pahoinpitelyksi.

- Psykologiset ongelmat ovat isoja, siitä on todella vaikea edes keskustella kenenkään kanssa, ja yleensä asiasta ei puhuta, Ahmed sanoo.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) osaston ylilääkäri Sinikka Suominen tekee Suomessa korjausleikkauksia uhreille.

- Minulla on ollut vuosien varrella vain muutamia potilaita, vaikka meidän klinikkamme on tietääkseni ainoa tai ainoita, joka Suomessa näitä korjausleikkauksia tekee, Suominen sanoo.

Hänen mukaansa tämä kielii siitä, että naisilla ei ole tietoa korjausleikkauksen mahdollisuudesta.

- Se on loppujen lopuksi helppo toimenpide, jolla voidaan auttaa näitä henkilöitä. Toivottavasti tietoisuus asiasta leviää. Ottaisimme mielellämme enemmänkin heitä vastaan, Suominen kertoo.

Hänen mukaansa potilaita ei kuitenkaan pystytä korjaamaan täysin entiselleen.

Viranomaiset epäonnistuneet - "Kyseessä on vaiettu todellisuus"

Selvitys luovutetaan tänään lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttilalle. Kurttilan mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta, kun asiasta on kunnolla näyttöä.

- Se, että he ovat Suomen kansalaisia, tekee selvityksestä tärkeän. Tähän asti yleinen luottamus on ollut vahva, että tällaista ei tapahtuisi laajasti ja terveydenhuoltojärjestelmä pystyy ehkäisemään tapaukset. Näin ei selvästi kuitenkaan ole, Kurttila sanoo.

Hänen mukaansa huolta asiasta on ollut aiemminkin. Siksi THL on tehnyt työtä silpomisen ehkäisemiseksi ja ilmiön tunnistamiseksi.

- Olennaista on se, missä viranomaiset ovat epäonnistuneet. Näiden suomalaisten kokemukset ovat merkityksellisiä, sillä emme ole aikaisemmin saaneet kokemustietoa siitä, miten näin on päässyt käymään.

Kurttilan mukaan nämä lapset ovat jääneet välitilaan oman yhteisön ja yhteiskunnan normien välillä.

- Lapset eivät ole kokeneet saavansa keskusteluapua kotona eikä viranomaisilta. Ei ole ollut ketään, kenelle olisi voitu keskustella, Kurttila sanoo

- Kukaan ei kysy, vaikka varmasti tämä koulussa jollakin tavalla huomataan. Arkaillaan, miten tästä puhuisin. Meillä on kynnys puuttua tähän, hän jatkaa.

Kurttilan mukaan selvityksen jälkeen on aika ymmärtää, että ilmiö on tosi, ja mietittävä, miten nämä asiat kohdataan, miten kysytään ja miten nämä asiat selvitetään.

Tietoa ei ole tarpeeksi kenelläkään

Viranomaisia, uhreja ja uhrien perheitä yhdistää Ahmedin mukaan tiedon puute.

- Alaikäisellä ei ole arviointikykyä asettua perhettään ja heidän tapojaan vastaan. Usein leikkauksen tekee perheenjäsen, esimerkiksi oma äiti, Ahmed kertoo.

Gynekologit, neuvolat, lääkärit ja koulun työntekijät pitäisi hänen mukaansa kouluttaa, että he välittäisivät tietoa siitä, että Suomessa silpominen on laitonta ja vaarallista.

- Tieto pitäisi saada yhteisöihin, jonka jälkeen muutoksella on mahdollisuus lähteä yhteisön sisältä, Ahmed toteaa.