| ° | m/s | |
Veteliläinen kirkkovaltuutettu ja kirkolliskokousedustaja Marianna Parpala pitää pöytäkirjojen julkaisemista hyvänä asiana
Katariina Poranen (KP)
Kuntien tapaan seurakunnat tekevät painavia, kaikkia alueen asukkaita koskevia päätöksiä. Kirkkovaltuustot päättävät esimerkiksi seurakunnan rahojen käyttämisestä, kirkollisveron suuruudesta, seurakunnan henkilökunnasta ja rakennuksista.
Laki myös velvoittaa evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntia ja seurakuntayhtymiä ylläpitämään yleisiä hautausmaita. Siksi seurakuntavaltuustot päättävät sellaisistakin asioista, jotka koskettavat seurakuntiin kuulumattomia. Esimerkiksi Kokkolassa on jo pitkään kaavailtu krematorion rakentamista kaupunkiin, mutta asia on jumittanut seurakunnan päättävissä elimissä.
Vaikka kirkkovaltuustoilla on Suomessa suuri valta, seurakuntavaalit kärsivät vetovoiman puutteesta. Ehdokkaita on ollut vaikea löytää. Osasyy lienee se, että kirkkovaltuustojen päätöksenteosta tiedetään vain vähän.
Lähivuosina tilanne saattaa kuitenkin muuttua. Kirkolliskokous, eli käytännössä evankelis-luterilaisen kirkon oma "eduskunta" hyväksyi keväällä uuden, päätöksentekoa näkyvämmäksi tekevän kirkkolakiehdotuksen. Näin kertoo kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja Kirkkohallituksesta.
– Voimaan tullessaan se edellyttää kirkkovaltuustojen ja kirkkoneuvostojen pöytäkirjojen julkaisemista yleisessä tietoverkossa siltä osin kuin ne ovat julkisia. Päädyttiin saman käytäntöön kuin kunnissa. Sen sijaan esityslistat, kirkkovaltuuston asialistaa lukuun ottamatta olisivat edelleen harkinnanvaraisesti julkisia.
Fakta
Seurakuntavaalit
Seurakuntavaaleissa valitaan seurakuntiin luottamushenkilöt neljän vuoden välein.
Tänä syksynä ennakkoäänestys on 6.–10.11.
Varsinainen vaalipäivä on 18.11.
Ennakkoon voi äänestää ennakkoäänestyspaikassa ympäri Suomen, mutta äänen voi antaa vain oman seurakunnan ehdokkaalle. Vaalipäivänä äänestetään kotiseurakunnan äänestyspaikassa.
Seurakunta määräytyy asuinpaikan mukaan.
Äänestämään tarvitaan mukaan henkilöllisyystodistus.
Vaaleissa jo 16-vuotiaalla on äänioikeus. Rippikoulua tai konfirmaatiota ei edellytetä äänestämiseen, kirkon jäsenyys riittää.
Äänestää saa, jos täyttää 16 vuotta viimeistään 18.11.
Pihlaja arvioi, että muutos voisi tulla käytäntöön vuonna 2020, jos lakiehdotus menee läpi.
Veteliläinen kirkkovaltuutettu Marianna Parpala, 26, pitää pöytäkirjojen julkaisemista netissä hyvänä asiana. Vetelissä pöytäkirjat julkaistaankin jo seurakunnan nettisivuilla.
– Uskon, että helposti saatavilla oleva tieto kirkkovaltuuston käsiteltävistä asioista voisi laskea kynnystä osallistua päätöksentekoon. Ainakin pöytäkirjojen on hyvä olla helposti luettavissa. Esityslistoista minulla ei ole niin selkeää mielipidettä.
Parpala on istunut Vetelin kirkkovaltuustossa vuodesta 2015. Kirkon korkeimmassa päätöksentekoelimessä kirkolliskokouksessa hän on ollut edustajana pari vuotta. Luottamustehtäviin veti mukaan oma usko.
– Usko on elämäni tärkein asia, siksi halusin tulla mukaan päätöksentekoon. Lisäksi pidän vaikuttamisesta ja haluan kehittää asioita.
Aika kirkkovaltuustossa on ollut ennen kaikkea innostavaa. Siksi Parpala kannustaa kaikkia kiinnostuneita lähtemään mukaan toimintaan. Vaikka kokoukseen on saattanut tulla väsyneenä, sieltä poislähtiessä onkin taas intoa ja iloa täynnä.
Tulevalle kaudelle hän ei lähtenyt ehdolle, koska elämäntilanne ei salli niin suurta sitoutumista. Parpala valmistuu pian yliopistosta, eikä tiedä, missä viettää seuraavat neljä vuotta. Mikä on nuoren näkökulma, miksi seurakuntavaalit eivät kiinnosta? Parpala toteaa, että parempi olisi sen sijaan keskittyä siihen, miten seurakuntien toiminta voisi kiinnostaa yhä useampaa.
– Pelkkien vaalien sijaan pitäisi löytää keinoja, miten tavoitetaan ihmisiä seurakuntien toimintaan, esimerkiksi kutsumalla heitä mukaan henkilökohtaisesti.
Kommentti
Pelkkien vaalien sijaan pitäisi löytää keinoja, miten tavoitetaan ihmisiä seurakuntien toimintaan.
| ° | m/s | |
TILAAJILLE
Oikea linjaus
Linjaus seurakuntien kirkkovaltuustojen ja kirkkoneuvostojen pöytäkirjojen julkaisemisesta netissä on oikea.
Seurakuntien toimintaa rahoitetaan jäsenien maksamilla kirkollisverovaroilla ja valtionrahoituksella. Koska kirkkovaltuustot ja kirkkoneuvostot tekevät yhteisiä rahoja koskevia päätöksiä, on itsestään selvää, että päätökset tulevat nettiin kaikkien luettavaksi. Järkevää olisi julkaista myös esityslistat, jotta päätöksiin voisi vaikuttaa etukäteen.
Kun seurakuntalaiset oppivat, että oman seurakunnan päätöksiä voi seurata netissä, tulee toiminta varmasti entistä kiinnostavammaksi. Mistä tänä vuonna säästetään? Valitaanko uusia työntekijöitä eläköityneiden tilalle? Kuinka paljon kerhoja lapsille järjestetään tänä vuonna?
Seurakuntavaalitkin nostavat profiiliaan, kun hoksataan, että vaaleissa valitaan edustajat, jotka tekevät näitä, usein ihan käytännönläheisiä päätöksiä.
Keski-Pohjanmaalla on lisäksi tänä syksynä erityisen painava syy kiinnostua vaaleista. Vaaleissa tehdään nimittäin linjaus siitä, miten alueella suhtaudutaan pitkään suunnitellun krematorion rakentamiseen.
Keski-Pohjanmaalla ei krematoriota ole, vaikka tuhkahautaukset yleistyvät nopeasti. Nykytilanteessa tuhkattavat kuljetetaan alueelta Seinäjoelle, Vaasaan tai Ouluun.
Koko maassa vainajista jo yli puolet kuitenkin tuhkataan.
Seuraava Kokkolan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto saanee krematoriosuunnitelmat eteensä alkuvuodesta. Oleellista on siis äänestää vaaleissa, jos haluaa krematoriosuunnitelmiin vaikuttaa.
Katariina Poranen