perjantai 22.10.2021 | 09:18
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Teema

Miten saan vanhoista vaatteista tyylikkäitä? Vaatesuunnittelija Aija Rouhiainen vinkkaa

Vaatesuunnittelija Aija Rouhiainen ompelee pukunsa kirpputorilta hankkimistaan vaatteista.

Tekstiilijätettä dumpataan kaatopaikoille, vaikka tuunaamalla vanhasta vaatteesta voisi tehdä muodikkaan ja käyttökelpoisen.

Pirjo-Liisa Niinimäki teksti Kimmo Penttinen, kuvat
Ti 29.1.2019 klo 10:00

Pitäisi hankkia uusia vaatteita – mutta mitäpä, jos et tällä kertaa menisikään vaatekauppaan, vaan muokkaisit entisistä uudenmallisia?

Helsinkiläinen vaatesuunnittelija ja tuunauskurssien opettaja Aija Rouhiainen on noudattanut tätä neuvoa jo vuosikymmeniä. Sukkien ja alusvaatteiden lisäksi hän ei ole 25 vuoteen ostanut uutena enempää kuin kymmenkunta vaatetta.

– Teen itse, koska rakastan persoonallisia vaatteita. Pukeutuminen on iloinen itseilmaisun tapa, hän sanoo.

Erikoista Rouhiaisen ompeluinnostuksessa on se, että hän kerää raaka-aineet pääasiassa kirpputoreilta tai omasta vaatekaapistaan.

Viime vuosina juuri kierrätys ja ekologisuus ovatkin tehneet vaatteiden ompelemisesta taas aiempaa suositumpaa.

Rouhiainen opettaa vaatetuunausta pääkaupunkiseudun kansalaisopistoissa.

– Tavallisimmin ihmiset haluavat tuunata "kaapissa kutistuneita" vaatteita, hän kertoo.

Moni on halunnut myös uudistaa esimerkiksi vanhanmallisen jakun, jos se on hyvästä kankaasta ja merkityksellinen omistajalleen. Tuunaamalla voi myös koristella vaatteen tai muuttaa sen ilmettä niin, ettei vaatetta tunnista enää samaksi.

Rouhiainen on itse pukeutunut pallokuvioiseen paitapuseroon, jonka hän pienensi kirpputorilta löytämästään vaatteesta.

–  Selkäkappaleeseen lisäsin hiukan muuta kangasta, jotta sain tähän eteen solmukkeen, hän esittelee.

Mustia farkkuja purkamalla Rouhiainen on koonnut materiaalit muun muassa farkkujakkupukuun sekä "rakkaushameeseen", jonka hän koristeli applikoimalla kankaaseen nahkakuvioita. Kuvioina ovat hänen perheenjäsentensä syntymävuodet.

Jakkupuvun Rouhiainen ompeli peräti 34 kappaleesta. Kapeat somisteraidat ovat harmaasta stretch-farkusta. Niittisomisteiset taskut ovat puolestaan puretuista miesten farkuista.

Parhaillaan Aija Rouhiaisen työpöydällä on turkistakki, joka kuului alun perin 1960-luvun kääntöturkkiin. Kyseessä oli siis talvitakki, jonka vuorina oli turkki.

Vinkit

Vanhasta uutta

Aloittelijalle

Farkkukangasta on verraten helppo työstää, ja farkkuja löytyy kirpputoreilta yllin kyllin tuunattaviksi.

Farkuista voi tehdä esimerkiksi yksinkertaisia hameita, mutta materiaali käy yhtä hyvin monimutkaisten, pikkutarkkoja kohdistuksia vaativien tyköistuvien jakkujen tekemiseen.

Myös trikoota on aloittelijankin helppo työstää. Kannattaa ylipäätään aloittaa vuorittomista vaatteista, vaikkapa vanhoista t-paidoista tai paitapuseroista.

Taiturille

Jos taidot riittävät päällysvaatteiden muokkaamiseen, kirpputorilta voi löytää parilla kympillä laadukkaita villakangastakkeja, jollaisia ei kaupasta aina saa isollakaan rahalla.

Kashmirvilla on laadukasta, mutta se ei kestä kulutusta. Mieti, voisiko hihan- ja taskunsuita vahvistaa muulla materiaalilla ja sopisiko se tyyliisii.

Jos kangas on likaantunut, kemiallinen pesu kannattaa, eikä se vielä nosta materiaalin hintaa kohtuuttomasti. Selvästi homeen hajuiset vaatteet kannattaa kuitenkin jättää ostamatta.

– Niin paksua ja painavaa takkia ei nykyään tarvitse ainakaan Etelä-Suomessa, Rouhiainen pohtii.

Niinpä hän on tehnyt takista kaksi erillistä vaatetta.

Vihreästä päällyskankaasta hän ompeli itselleen 1960-luvun tyylisen puolitakin. Nyt vuorina on räväkän pinkin värinen uusi kangas. Hihojen sisään voi kovimmilla pakkasilla kiinnittää vetoketjulla vielä ylimääräiset irtohihat lämmikkeeksi.

Sisäturkki saa uuden elämän puoliturkkina. Sen etuosaan hän aikoo ommella sinisävyiset lisäkaistaleet turkispaloista, joita on saanut myymälöiden ylijäämäkappaleista. Yhden tummansinisen suikaleen hän on irrottanut vanhan hupputakin turkisreunuksesta.

Vuorikangas tulee niinikään erään vanhan takin vuoresta.

– Sen sovittelemisesta ja mittaamisesta tulee kyllä vielä iso työ, Rouhiainen tietää.

Viime syksynä uutisissa kerrottiin, että jopa kaksi kolmasosaa halvoista muotivaatteista päätyy kierrättämisen sijaan kaatopaikalle jo muutamassa kuukaudessa. Tutkimuksen teki brittiläinen kiertotaloutta tutkiva Ellen MacArthurin säätiö.

Aija Rouhiainen pitää hulluna ajatusta, että tekstiilijätettä dumpataan kaatopaikalle ja poltetaan jätteenä.

Tuunaaminen on yksi tapa, jolla vastuullinen kuluttaja voi pidentää vaatteidensa ikää. Rouhiaisen mielestä kirpputorilla usein asioiva oppii kyllä tunnistamaan laadukkaan materiaalin.

– Halvimmista farkuista tai t-paidoista ei kannata tuunata mitään kovin työlästä, sillä pikamuodissa materiaalien laatu ei ole sellainen kuin ennen, hän sanoo.

Kaikki kursseille osallistuvat eivät ole yhtä taitavia ompelijoita kuin Aija Rouhiainen. Mistä aloittelija uskaltaa aloittaa?

Aija Rouhiainen myöntää, että opettajana hänen on osattava lukea sekä kurssilaisen pukeutumistyyliä että tämän ompelutaitoja, jotta ei tule ehdottaneeksi teknisesti liian vaikeaa ratkaisua.

Esimerkiksi liian pienen puolihameen voi leventää joko räväkästi tai huomaamattomasti. Räväkkä tuunaaja ompelee molempiin sivuihin muutaman sentin punaiset raidat tai tekee etukappaleen kokonaan uudenvärisestä kankaasta. Hillitty pukeutuja valitsee mahdollisimman samansävyiset lisäkappaleet kuin alkuperäinen kangas.

Vuorillisen takin tai jakun uudistaminen on jo vaativaa, koska hihan istuttaminen on pukuompelun vaikeimpia asioita. Hyvässä ohjauksessa sellaiseenkin uskaltaa ryhtyä.

– Erilaiset farkkutyöt ovat aloittelijalle hyviä, koska materiaali on melko helppoa työstää ja siitä voi tehdä esimerkiksi mekkoja ja hameita joko suurpiirteisen rennosti tai rajattoman pikkutarkasti, Rouhiainen ehdottaa.

Aija Rouhiaisen blogi: aijarouhiainen.blogspot.com

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »