perjantai 29.5.2020 | 19:24
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Talotohtori Panu Kaila: Laimennettua latomaalia

Ke 8.5.2019 klo 09:30

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

”Miksi puhutaan vanhan hirsiseinän maalaamisen lahottavista ongelmista, vaikka muitakin ratkaisuja on?

”Ostin vanhan riihipahasen, pienen aitan ja käytöstä jääneen vilja-aitan, jotka pantiin pystyyn kesämökkitontille vuosien vieriessä. Tuloksena oli kohtalaista mutta kovin kirjavaa hirsiseinää.

”Maalaamallako tasaisempaa? Löysin maajussin poispaiskaamia vesiliukoisia, kai latomaalien, tähteitä. Osin kuivuneitakin maalipönttöjen jäämiä liottelin järvivedellä. Tuloksena oli punaruskeaa, melkein vedenohutta lientä.

”Suihkin sitä paksulla sudilla seiniin. Liemi tunkeutui haristuneiden hirsien huokosiin ja väritti kaikin tavoin kirjavat seinät ihanan tasaisiksi.

”Maalinjäämien loppuessa ostin samanlaista vesiliukoista latomaalia kymmenen litran pöntön ja ohensin sen noin 40 litraan järvivettä. Tulos on hyvä, eikä kai estä hirsiä hengittämästä? Miksi siis vanhoja hirsiä maalataan, kun ne voi vesiliukoisin värein värittää?” kysyy Heikki Eitkari.

Tarkasti ottaen puun värittäminen eli petsaaminen tarkoittaa pelkällä pigmentoimattomalla nesteellä värjäämistä. Se on tietysti mahdollista, mutta heikon peittävyytensä vuoksi harvoin ulkona käytettyä. Nesteväri ei myöskään suojaa pintaa auringonvalolta.

Latomaalit ovat lateksia, jossa pääliuottimena on vesi, mutta mukana on apuliuottimia, homemyrkkyjä ja vastaavia kemikaaleja.

Vedellä runsaasti ohennettu latomaali on ohutta lateksimaalia, mutta silti maalia, eikä väriä. Se haittaa aina puun hengittävyyttä eli kuivumiskykyä.

Jos myrkkyä on vähän, maali tahtoo homehtua, ja jos puolestaan paljon, sen pahempi luonnolle. Homemyrkkyjen vuoksi latekseja ei saa päästää luontoon, ei vesistöön eikä viemäriin!

Sivellintä ei siis saa pestä uutta käyttöä varten, vaan sekä se että maalijäämät on hävitettävä ongelmajätteenä. Maalatessa on käytettävä suojalaseja ja ammattilaisluokan suojakäsineitä, sillä ihokosketus on vaarallinen.

Näitä ohjeita ei yleensä löydy maalipurkeista, mutta nykyisin ne on pakko kertoa netissä olevassa, kunkin maalin käyttöturvallisuustiedotteessa.

Vanhoista maaleista ei tiedotteita tehty, mutta eivät ne silti sen turvallisempia olleet. Pikemminkin päinvastoin. Elohopeaa, kromia, arseenia ja pentakloorifenolia käytettiin maaleissa aikoinaan huolettomasti, sittemmin EU on pakottanut valmistajat vähentämään myrkkyjä.

On kaunis ajatus kierrättää vanhoja maalintähteitä, mutta valitettavasti useimmat niistä sisältävät elämää tuhoavia aineita.

Peittävä, tasaiseksi värittävä ja myrkytön valinta on keittomaali. Siinä on vettä, ruisjauhoja, saven tapaista maaväriä sekä rautasulfaattia, joka on myrkyllisyydeltään vain ruokasuolaan verrattava. * Panu Kaila

Kysy rakentamisesta ja remonteista: Talotohtori@tietola.fi

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »