Paikallisuutiset

Kivikaudella ruoka-aikana tarjottiin kalaa ja hyljettä – Arkeologisten kaivausten tulosten perusteella Kannuksen Kivinevalla asuttiin kahteen otteeseen, 1500 vuoden välein

Hyljettä, haukea, ahventa ja siikaa sekä lohi- ja särkikaloja.

Syksyllä Kannuksen Kivinevalla suoritettujen arkeologisten kaivausten loppuraportti alkaa olla valmis, ja muun muassa edellä mainittuja lajeja oli tarjolla ruoka-aikana kivikaudella. Tulosten perusteella Kivinevan kivikautiset asukkaat ovat syöneet siis terveellistä, kalapainotteista ravintoa. Tämä on selvinnyt osteologisesta analyysistä eli lajimäärityksestä, joka on tehty paikalta löydetyille luunkappaleille.

Uumajan yliopistoon lähetetyistä maanäytteistä tulokset ovat vielä saamatta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Näistä maanäytteistä saattaa hyvinkin vielä paljastua hiiltyneitä siementen ja kasvien jäänteitä, jotka kertovat asuinpaikalla hyödynnetyistä kasviksista, kertoo museolehtoriLauri Skantsi K.H. Renlundin museosta.

Kivinevan kivikautisilla asumuspainanteilla tehtiin syksyllä K.H. Renlundin museon  – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon toteuttamana sekä yleisö- että koululaiskaivauksia, joista jälkimmäisiin osallistuivat Märsylän koulun oppilaat. Löytöjä, kuten kvarsti-iskoksia ja luunkappaleita, tehtiin kolmen viikon aikana peräti 6 000 kappaletta.

Erikoisimmat löydöt olivat meripihkan kappaleet, jotka ovat peräisin mahdollisesti meripihkariipuksesta. Meripihka oli kivikaudella arvokasta kauppatavaraa, joten löydöt osoittavat, että Kivinevan muinaisilla asukkailla oli yhteyksiä myös Itämeren eteläpuolelle.

Kivinevan ohella kaivauksia laajennettiin myös Kälviän Honkiperälle, jossa sijaitsee suuri kivikautinen kylä, Miekkakaarat. Siellä kaivettiin Kokkolan seudun opiston arkeologian kurssilaisten kanssa. Radiohiiliajoitusta varten hankkeen puitteissa analysoitavaksi lähetettiin Kivinevalta löytynyt luunsiru ja Miekkakaaroilta saviastian paloja, joissa on karstaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Radiohiiliajoituksen perusteella Kivinevan asuinpaikan ikä kalenterivuosina on 2280–1960 ennen ajanlaskun alkua (eaa) ja Miekkakaarojen ikä 3780–3640 eaa. Koska molemmat asuinpaikat sijaitsevat noin 63–64 metriä merenpinnan yläpuolella, niiden pitäisi olla rannansiirtymiskronologian mukaan suurin piirtein saman ikäisiä.

Aikaeroa on kuitenkin noin 1500 vuotta, ja tämä on ollut kaivausten tuloksissa Lauri Skantsin mukaan yllättävää. Kivinevan ajoitus on nimittäin huomattavasti odotettua nuorempi.

Skantsin mukaan löydöksistä saatujen tulosten mukaan Kivinevalla on ollut asutusta kahteen otteeseen, sekä merenrantavaiheessa noin 5500 vuotta sitten että noin 4000 vuotta sitten. Kivinevan aiempaan asutukseen viittaavat asuinpaikalta löytyneet kampakeraamiseen tyyliin kuuluvat saviastianpalat. Keramiikka on samankaltaista kuin Miekkakaarojen aikaan.

Skantsin mukaan Kivinevan aiemmassa asutusvaiheessa kyseessä on ollut todennäköisesti hylkeenpyytäjien ja kalastajien kylä, joka on ollut ympärivuotisessa käytössä. Tästä kertovat muun muassa liesirakenteen ympäriltä tehdyt kvartsilöydökset, mikä viittaa sisätiloissa oleskeluun ja talviaikaiseen asumiseen. Runsaat löydökset kalojen luista viittaavat puolestaan kesäaikaiseen asumiseen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

1500 vuotta myöhemmin alueen asutus on Skantsin mukaan tarkoittanut todennäköisesti sesonkimaisia leiripaikkoja. Silloin merenrantaan on ollut Kivinevalta noin kolme, neljä kilometriä.

– Merenrantavaiheessa ilmasto on ollut lämpimintä Suomen historiassa. Tässä myöhemmän asutuksen vaiheessa ilmasto on ollut kylmempää ja kosteampaa, ja silloin esimerkiksi metsästys ja keräily elinkeinoina ovat olleet jo vaikeampaa.

Myös kasvillisuus oli ehtinyt muuttua näiden kahden asutusvaiheen välissä lehtimetsistä enemmän havumetsätyyppiseksi.

Kivinevan kaivaukset toteutettiin Suomen Kulttuurirahaston Mullankaivajat -apurahan tuella.

Kaivaukset maakunnassa saanevat jatkoa, sillä K.H. Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo hakenee projektille jatkorahoitusta.

– Kannuksessa on ainakin kolme samantyyppistä kyläryhmää, joita ei ole tutkittu, ja joissa voisi hyvin hyödyntää yhteistyötä koulujen kanssa, kertoo Skantsi.

FAKTA

Radiohiiliajoitus

Kivinevan palaneen luunkappaleen ikä radiohiilivuosissa oli 3711+44 vuotta ja Miekkakaarojen 4926+38 vuotta.

Radiohiili eli hiili-14 on hiilen radioaktiivinen isotooppi, jonka puoliintumisaika on 5730 vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi luun tai puukappaleen palaessa puolet siinä olleista radiohiiliatomeista hajoaa noin 5730 vuodessa, ja jäljellä olevista puolet taas seuraavissa noin 5730 vuodessa ja niin edelleen.

Mittaamalla näytteessä jäljellä olevan radiohiilen osuus kaikesta hiilestä voidaan arvioida näytteen ikä.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä