Paikallisuutiset

Kun vesi ei tipu taivaalta – Kuiva kesä näkyy jokien virtaamissa ja pohjaveden korkeudessa, mutta talousveden laatu tai riittävyys eivät ole vielä vaarassa Keski-Pohjanmaalla

Kokkola

Perhonjoen väliaikaisen sillan tarpeesta käytiin vilkasta keskustelua keväällä.

Nyt väliaikainen reitti joen yli alkaa löytyä. Kaiken lisäksi samaan aikaan, kun kohuttua liikennevalo-ohjausta ollaan ottamassa käyttöön Kasitien siltatyömaalla.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Jos kuivuus jatkuu, Perhonjoen yli saa kohta kulkea kävelemällä.

– Alhaalla ovat vedet, kommentoi vesitalousasiantuntijaRisto Mäkinen Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksesta.

Hänen mukaansa joet käyttäytyvät samoin kuin pohjavesi.

Kuivan kesän takia jokien virtaamat ovat selvästi tavanomaista pienempiä ja maaperä kuivaa. Suurten luonnontilaisten järvien pinnat ovat keskimääräistä alempana.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Selkeimmin kuivuus näkyy pohjaveden korkeudessa.

– Kyllähän se hupenee. Pohjavesi on keskimäärin 30–50 senttiä alle ajankohdan keskiarvojen. Se on yhtä kuin puoli kaivonrengasta. Jos se tuplataan, ollaan ongelmissa, Mäkinen sanoo.

Vielä ei siis olla ongelmissa? Ei. Elokuun säät ratkaisevat.

– Tilanne saattaa muuttua tulevien päivien sateilla, mutta kun puhutaan maan kosteuden vajeesta, niin 20–30 milliä pitää sataa ennen kuin se alkaa näkyä pohjavedessä. Vanhan nyrkkisäännön mukaan kesäkuukauden aikana vasta 50 millin sateella on merkitystä pohjaveteen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Pohjavesi laskee koko ajan ”pikku hiljaa”, mutta romahdukseen Mäkinen ei usko.

– Viime kesänä pohjavesi oli matalammalla kuin nyt. Toinen mokoma 30–50 senttiä tästä alaspäin.

Alhainen pohjavesi voi vaikuttaa veden laatuun. Kun veden liike hidastuu, syntyy hapettomuutta, mikä lisää rauta- ja mangaanipitoisuutta.

Mangaani on raudan ohella tavallisin kaivojen juomaveden laatua heikentävä alkuaine ja erityisesti porakaivojen ongelma.

– Rauta ja mangaani huonontavat juomavettä ja värjäävät pyykkiä, sanoo Mäkinen.

Vähäisten sateiden myötä kesän vilja- ja perunasadot ovat vaarassa jäädä pieniksi. Joidenkin viljelijöiden mukaan vettä on tullut vähemmän kuin viime kesänä.

Mistä kuivat kesät johtuvat?

– Tämä voi antaa osviittaa siitä, mitä tarkoittaa, kun puhutaan säätilojen äärevöitymisestä ja ilmastonmuutoksesta. Tällaista ennustettiin 10–20 vuotta sitten, Mäkinen kertoo.

Viime kesä oli kuiva, mutta nyt on vieläkin kuivempaa, kuvailee Kokkolan Veden vesilaitosjohtajaEsa Jokela. Suurin pelko pohjavesien suhteen on kuiva syksy.

– Silloin talvi on akilleenkantapää. Tällä hetkellä pohjavedet ovat pikkuisen, 10–20 senttiä viime kesää matalammalla, mutta mitenkään poikkeuksellinen tilanne ei ole, Jokela sanoo.

Veden laatuun veden vähyys ei Jokelan mukaan ole vaikuttanut.

– Vettä otetaan syvistä kerroksista, minkä takia laadussa ei ole ongelmia. Sen sijaan heinäkuun helteet näkyivät kulutuspiikkinä.

Ristiriitaista, että vettä kulutetaan eniten kaikkein kuivimpaan aikaan.

– Toisaalta on, mutta erityisjärjestelyihin tai rajoituksiin ei ole pitänyt ruveta. Olemme turvautuneet Patamäen raakaveteen, mutta lisäpotentiaalia on Saarikankaalla lentokentän suunnalla.

Viikonvaihteelle on ennustettu sateita. Kuinka tärkeää on ennusteiden toteutuminen?

– Siinä mielessä tärkeää, että pohjaveden muodostuminen on hidasliikkeinen prosessi. Kokkolakin tarvitsee määrätyn määrän raakavettä, jonka muodostuminen painottuu syksylle ja viimeistään talveen, Esa Jokela sanoo.

Kokkolan ”pitkä trendi” on se, että Patamäen vedenottamosta siirrytään kohti Lohtajan Houraatia.

– Se on meidän prioriteeteissa lähivuosien ykkönen. Alueen koepumppaukset näyttävät hyviltä. Patamäen sijainti ei ole optimaalinen tiiviin rakentamisen takia.

Miten juomaveden maku ja tuntuma muuttuvat Lohtajan hiekkakankaiden myötä?

– Näillä näkymin käsittelymenetelmä muuttuu: vesi on entistä pehmeämpää tulevaisuudessa. Patamäelle jää jonkinlainen status kuitenkin, töpseliä ei vedetä seinästä, sanoo Jokela.

Veden kovuudella tarkoitetaan veden sisältämien kalsium- ja magnesiumsuolojen määrää.

Fakta

500–650 milliä

Vuotuinen sademäärä vaihtelee Suomessa noin 500 ja 650 millimetrin välillä.

Heinä- ja elokuussa sademäärät ovat kaikkein suurimmat. Se johtuu sateiden kuuroluonteisuudesta ja lämpimän ilman suuresta kosteussisällöstä.

Laadultaan ja antoisuudeltaan parhaat pohjavedet esiintyvät hiekasta ja sorasta muodostuneissa harjuissa ja reunamuodostumissa.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä