tiistai 19.11.2019 | 22:16
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Mielipide

Vastine: Kristinusko modernin tieteen perustana

29Tapio Puolimatka professori Jyväskylä Keskipohjanmaa
To 8.8.2019 klo 15:11

Matti Savolaisen (KP 5.8) väite kristinuskosta tieteen kehityksen esteenä on ristiriidassa sen historiallisen tosiasian kanssa, että kokeellinen luonnontiede syntyi kristillisessä kulttuurissa 1500-1700 -luvuilla ja että valtaosa modernin tieteen uranuurtajista oli vakaumuksellisia kristittyjä.

Kristinusko loi sekä tiedollisia että yhteiskunnallisia edellytyksiä tieteen kehitykselle. Usko ihmiseen Jumalan kuvaksi luotuna olentona synnytti luottamuksen järjen ja havaintojen luotettavuuteen ja odotuksen, että ihmisen matematiikka on sovellettavissa luonnonlakien kuvaamiseen. Samalla se loi pohjan ehdottomille ihmisoikeuksille ja demokratialle, jotka ovat edellytyksiä tieteen vapaudelle. Evankeliumi ihmiseksi tulleesta Jumalasta, joka toimi tavallisena käsityöläisenä, nosti ruumiillisen työn kunniaan ja poisti antiikin kulttuuria hallinneen ruumiillisen työn halveksunnan, mikä esti kokeellisen luonnontieteen kehitystä.

Historioitsija Lynn Whiten mukaan teknologian kehittämistä Euroopassa motivoi kristillinen pyrkimys lievittää vaivannäköä ja kärsimystä. Raamatullinen vakaumus kaikkien ihmisten ”tasa-arvosta: kaikkein vähäisimmänkin ihmisen äärettömästä arvosta potentiaalisena Jumalan lapsena” johti pyrkimykseen nostaa ihminen ylös vaikeista elämänolosuhteistaan.

Usko Jumalaan maailmankaikkeuden järjestyksen Luojana johti pyrkimykseen täsmällisesti kuvata luonnonlakeja. Modernin kemian perustaja Robert Boyle (1627–1691) kirjoittaa ”luonnon viisaasta ja mahtavasta Luojasta”, jonka ”läpitunkeva katse tavoittaa koko universumin” ja joka ”loi alussa aineelliset kappaleet järjestelmäksi – – hyvin valmistetun kellon kaltaiseksi.”

Usko älylliseen Luojaan motivoi etsimään luonnosta matemaattista kauneutta ja suunnitelmallisuutta. Modernin fysiikan perustajan Isaac Newtonin (1642–1727) mukaan ”auringon, planeettojen ja komeettojen muodostama mitä kaunein järjestelmä on voinut syntyä vain älykkään ja voimakkaan olennon suunnitelmasta”.

Usko kaikkitietävään Luojaan antoi Michael Faradaylle (1791–1867) motivaation etsiä todellisuudesta järjellistä suunnitelmaa, koska luonnossa vallitsee ”ykseys moneudessa”. Jumalan ”suunnitelma on yksinkertainen niin, että näennäisesti monimutkaiset ilmiöt voidaan selittää hyvin harvojen lakien avulla”. Hänen keksimänsä sähkömagneettiset lainalaisuudet loivat pohjan James Clerk Maxwellin (1831–1879) sähkömagneettiselle kenttäteorialle, joka puolestaan loi perustan Einsteinin suhteellisuusteorialle.

Savolaisen puolustama myytti kristinuskon ja tieteen ristiriidasta on ristiriidassa viimeaikaisen tieteenhistoriallisen tutkimustyön kanssa.

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »