Kokkola-lehti

Kokkolalaiset Elisa Maunumäki ja Kristiina Teerikangas kertovat mistä ominaisuuksista hyvä matkailuopas on tehty: Ystävällisyydestä, ulospäinsuuntautuneisuudesta ja kiinnostuksesta historiaa kohtaan

Kokkola

Kokkolan vanhankaupungin katuja kävellessä katse harhailee puutalojen julkisivuilla. Siniseen jakkuasuun pukeutunut nainen osoittaa puutalon ikkunaan, johon on kiinnitetty metallinen peili, juorupeili. Tarina peilin historiasta alkaa. Kertoja on Kokkolan Matkailuoppaat ry:n paikallisopas, joka vuosien mittaan kerätyllä tiedolla tuntee kaupungin yksityiskohdat ja historian.

Opastuskierroksia kaupungin ja sen lähialueiden menneisyydestä, nykyajasta ja tulevaisuudesta on järjestetty paikallisille ja turisteille jo vuodesta 1978 lähtien. Alkuvuosina turisteja opastettiin Skellefteån laivalta bussilla kaupunkiin muun toiminnan ohessa, tänään oppaan tehtävänä on muun muassa järjestää promenadeja vanhankaupungin kaduilla.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Nyt kahdentoista oppaan yhdistykseen koulutetaan lisävoimia, kun Kokkolan Matkailuoppaat yhdessä Kokkolan seudun opiston kanssa järjestää tulevan lukuvuoden aikana Opasliitto ry:n hyväksymän matkailuoppaan koulutuksen.

– Opastusten määriin nykyinen väkimäärä riittää, mutta tarvitsemme kielitaitoa ja lisää voimia yhdistykseen, kertoo Kokkolan Matkailuoppaat ry:n puheenjohtajaKristiina Teerikangas.

Tällä hetkellä yhdistys järjestää opastuksia suomen kielen ohella ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi. Etenkin ruotsin ja saksan kielen taitoisille olisi kysyntää. Eri kieliä taitavien oppaiden lisäksi toimintaan toivottaisiin enemmän lähialueiden paikallisia osaajia sekä kaikenikäisiä hakijoita, sekä miehiä että naisia.

– Kiinnostus historiaan on yleensä ikääntyvien homma. Nuoremmilla ei sitä varmaan niinkään ole,Elisa Maunumäki Kokkolan Matkailuoppaista pohtii.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Mistä ominaisuuksista matkailuopas on sitten tehty? Ystävällisyydestä, ulospäinsuuntautuneisuudesta ja kiinnostuksesta historiaa kohtaan, Maunumäki ja Teerikangas kertovat. Järjestäjien mukaan pääsyvaatimuksia ei koulutukseen ole, mutta tietyt ominaisuudet ovat hyödyksi. Teerikankaan mukaan se, että on tietoa, ei riitä oppaana toimimiseen. Vuorovaikutustaidot ja uteliaisuus ovat tärkeässä roolissa.

– Oppaan tulee olla kiinnostunut Kokkolasta, yhteiskunnasta ja ihmisistä. Meillä on tapana sanoa, että opas on terveellä tavalla utelias. Hänellä täytyy myös olla halua esitellä kaupunkia ja kohdata asiakkaat.

Rahmin talon luona Isokadun ja Pakkahuoneenkadun kulmassa voisi oppaiden mukaan viettää koko kierroksen. Niin paljon alueella on historiaa.
Rahmin talon luona Isokadun ja Pakkahuoneenkadun kulmassa voisi oppaiden mukaan viettää koko kierroksen. Niin paljon alueella on historiaa. Kuva: Clas-Olav Slotte

Syyskuussa alkava viiden kurssin kokonaisuus sisältää luentoja muun muassa Kokkolan eri alueista, erityisistä kohteista, kaupungin toiminnasta ja kehittämisestä. Vierailijaluennoitsijoita, jotka edustavat eri aloja, on järjestetty kaupungin organisaatioista. Lisäksi mukana on luentoja äänenkäytöstä ja esiintymisestä.

– Oppaan tulee osata ilmaista itseään selkeästi ja kuuluvasti. Myös sillä on merkitystä, miten asiasi esität. Rooliopastuksissa esiintymistaito on tärkeä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Teerikankaan ja Maunumäen mukaan yksittäisillekin kursseille voi ilmoittautua. Mikäli aikoo Opasliiton auktorisoiduksi paikallisoppaaksi, tulee niihin kaikkiin osallistua. Kurssien lisäksi opaskoulutukseen kuuluu Opasliiton edellyttämä opasnäyttö sekä kirjallinen tentti.

Koulutuksia on järjestetty Kokkolassa aikaisemminkin. Viimeisestä on tosin kulunut jo yhdeksän vuotta.

– Viimeksi koulutus järjestettiin vuonna 2010. Ajattelimme, että nyt on hyvä hetki järjestää uusi, kun mennään Kokkolan juhlavuoteen. Uudet oppaat valmistuvat keväälle, kun juhlavuosi on vielä menossa, sanoo Teerikangas.

Merimiesten tuomat posliinikoirat on käännetty sisäänpäin, joten isäntäväki on kotona.
Merimiesten tuomat posliinikoirat on käännetty sisäänpäin, joten isäntäväki on kotona. Kuva: Clas-Olav Slotte

Maunumäki itse valmistui oppaaksi yhdeksän vuotta sitten järjestetystä koulutuksesta. Paljasjalkaiseksi kokkolalaiseksi itseään kutsuva Maunumäki innostui toiminnasta osallistuttuaan yhdistyksen järjestämälle opastetulle kierrokselle.

– Siellä huomasin, että en ollut tiennytkään tällaista Kokkolasta. Samana syksynä alkoi kurssi. Ajattelin, että minusta ei ole oppaaksi, mutta se vei mennessään. Keväällä en enää epäröinyt, annanko opasnäytön, vaan luotin siihen, että se onnistuu.

Teerikankaalla opaskokemusta on kertynyt 19 vuoden ajalta.

– Historia on kiinnostanut minua aina ja pidän asiakaspalvelusta. Päätin, että lähden katsomaan mitä tämä on ja aika pian selvisi, että haluan olla jakamassa tietoa kaupungista.

Tiedon jakamisen ja koko Keski-Pohjanmaan alueesta kertomisen ohella oppaiden tehtävänä on Teerikankaan mukaan toimia kaupungin käyntikortteina.

– Opas voi olla ensimmäinen henkilö, jonka turistit kohtaavat kaupungissa. Sillä on hirveän suuri merkitys, kuinka hyvin on valmistautunut.

Entisaikojen sosiaalisesta mediasta, juorupeilistä, asukkaat näkivät mitä kaduilla tapahtui.
Entisaikojen sosiaalisesta mediasta, juorupeilistä, asukkaat näkivät mitä kaduilla tapahtui. Kuva: Clas-Olav Slotte

Opaskierroksiin valmistautuminen onkin iso osa opastoimintaa. Reilun tunnin kestävälle opaskierrokselle, jossa käsitellään kaupungin ajanjaksoja ja kerrotaan tarinoita entisajoilta, ei kokenutkaan lähde ilman ennakkoon kertaamista.

– Ihmiset kysyvät, miten kaiken voi muistaa ulkoa puolitoista tuntia kestävällä kierroksella. Se vaatii kertausta ja valmistautumista. Tunnin kierrokselle valmistaudun kaksi tuntia, Maunumäki paljastaa.

Teerikangas on samaa mieltä.

– Valmistautua pitää. Itse otan selvää myös siitä, millaisesta ryhmästä on kyse. Kaikkea ei voi kuitenkaan aina muistaa ja kierrokselle osallistuvat tuskin huomaavat, jos jotain on unohtunut.

Vaikka oppaana toimiminen vaatii valmistautumista ja sitoutumista, ei toiminnasta voi Teerikankaan ja Maunumäen mukaan puhua työnä. Heille se on harrastus. Opasvuorojen määrä riippuu tilattavien kierrosten määrästä. Kokkolan Matkailu välittää vuoroja, minkä lisäksi oppaisiin voidaan olla suoraan yhteydessä. Kesäisin oppaat osallistuvat kauppatorilla järjestettäville iltatoreille, minkä lisäksi yhdistys järjestää opastettuja bussikierroksia ja hautausmaakierroksia, Tankarin majakkaopastuksia sekä Vanhankaupungin promenadeja. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen.

– Tätä ei tehdä rahasta, vaan sydämestä. Asioista täytyy olla innostunut, Teerikangas tiivistää.

Teerikankaan mukaan palo opastoimintaan ei ole sammunut parinkymmenen vuoden jälkeenkään. Ennemminkin se on hänellä lisääntynyt. Historiasta kiinnostuneille oppaille opaskierrokset voivat opettaa aina myös jotain uutta.

– Tarinat tulevat ihmisiltä. Esimerkiksi ihmiset, jotka ovat ennen asuneet Kokkolassa kertovat omia kokemuksiaan.

Opaskierrosten lomassa kotikaupunkiylpeyskin saattaa kohota.

– Kierrokselle osallistuvat ovat kysyneet, onko meillä juhlavuosi kun täällä on niin kaunista. Kun kuulee heidän sanovan, että tännehän voisi vaikka muuttaa, silloin on onnistunut. Se on huippuhetki. Tämä on herkullinen paikka olla oppaana, Teerikangas toteaa.

Kokkolan lisäksi Opasliiton alaiset, lähialueiden opasyhdistykset Pietarsaaressa, Kaustisella ja Järviseudulla.

Ikivanhat omenapuut ja Kokkolan entisen kaupunginjohtajan Carl Gentzin 1,6 miljoonaa markkaa maksanut Rover ovat osa Kokkolaan kätkeytyvää tarinaa. Nyt tarinankertojia, Kokkolan Matkailuoppaita, kaivataan lisää.
Ikivanhat omenapuut ja Kokkolan entisen kaupunginjohtajan Carl Gentzin 1,6 miljoonaa markkaa maksanut Rover ovat osa Kokkolaan kätkeytyvää tarinaa. Nyt tarinankertojia, Kokkolan Matkailuoppaita, kaivataan lisää. Kuva: Clas-Olav Slotte
Kommentoi Ilmoita asiavirheestä